”Ruislinnun laulu korvissani..”
Apilapelloilla suviyössä kaikuva merkillinen raksutus ” rääk- rääk” kertoo ruisrääkän lemmen kaipuusta. Parittomaksi jääneet koiraat raksuttavat vielä läpi heinäkuun öidenkin ja saattavat häiritä yöunen saantia pahemman kerran.
Lintua on harva päässyt näkemään sen piiloutuessa taitavasti heinäpeltoon, mutta linnun äänestä ei voi erehtyä. Entisaikojen kaikkialla niin yleiset ruisrääkät ovat palanneet. Eino Leino tunnelmoi ruisrääkän, ruislinnun laulua runossaan Nocturne:
”Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu, kesäyön on onni omanani,kaskisavuun laaksot verhouu..”
Runo oli ylittämätön rakkaudenosoitus Freya Schoultzille, josta sittemmin tulikin Leinon vaimo. Myös Itsenäisyyden juhlavuoden Luonnon Päivät kehoittaa rakastumaan kesäyöhön: ”Nuku yö ulkona, tunne luonnonkukkien tuoksu kesäyössä, kastaudu öiseen järveen…”
Osa ruisrääkistä saapui Pirkanmaalle vasta kesäkuun lopulla kylmän alkukesän vuoksi. Ruisrääkkiä Jani Vastamäki kuuli Vesilahden Korpiniemessä ja Erkki O. Mäkelä Vesilahden Saarikunnassa.
Tyypillisiä ruisrääkkäpaikkoja ovat Vesilahden Laukko sekä Tarimaan–Mukalankulman laajat peltoaukeat.
Ruisrääkkäkanta luokitellaan nykyisin elinvoimaiseksi. Kannan kasvua rajoittaa lisääntyneet pienpetokannat . Niittotyöt ovat koituneet monen rääkän kohtaloksi. Poikaset painautuvat paikoilleen heinäpellossa luottaen suojaväriinsä, eivätkä osaa paeta silppuria. Pieniä poikasia voi kuitenkin pelastaa, jos niitto aloitetaan pellon keskeltä edeten reunoja kohti, jolloin poikaset pakenevat pientareille ja ojiin suojaan.
Ruisrääkän raksutuksen ohella kesäyön tunnusomainen ääni kuuluu tauotta pellon reunoissa: ” Piiii – piiii..” Sarvipöllön poikaset kerjäävät nälissään ja ilmoittavat pistävällä huudollaan emoille sijaintipaikkansa, jonne myyrä kiikutetaan.
Heinäkuussa laululintujen konsertointi hiljenee hiljalleen pesintöjen vuoksi ja ensimmäiset hyönteissyöjät valmistautuvat jo syysmuutolle. Kylmä kevät ja alkukesä oli hyönteissyöjille lohduton. Pesäpöntöissä oli surullisen paljon nälkään kuolleita poikasia lentävien hyönteisten oltua kateissa.
Mustarastas, jonka Helsingin Sanomien ja Hufvudstadbladetin musiikkikriitikot valitsivat ykköslaulajaksemme, konsertoi vielä heinäkuussakin, sillä tämä musta huiluniekka voi pesiä 3–4 kertaa kesässä. Samoin sepelkyyhkyn pöllömäinen kujerrus on vielä heinäkuussakin tavallista kuultavaa, sillä sekin pesii 3–4 kertaa kesässä.
