Suomi on ollut EU:n jäsen 1995 lähtien. Euro, yhteinen valuutta meillä on ollut valuuttana 2002 vuodesta alkaen.
Mitä Suomi on hyötynyt EU:n jäsenyydestä ja eurosta? Mitä haittoja siitä on meille ollut?
Tarkastelen asiaa paljolti talouselämän kannalta. Hyötyjä: Rahaliitto on tuonut meille vakautta. Suuri osa meistä muistaa 1990 -luvun ajat, jolloin korot olivat korkealla, enimmillään yli 15 %:n tasoilla ja vaihtelu oli jyrkkää ja arvaamatonta.
Uskottiin, että osa rajuista korkovaihteluista johtui keinottelusta Suomen markalla Venäjän ruplaa vastaan. Inflaatio oli korkealla tasolla ja asiakas jäi säästöissään helposti negatiivisen reaalikoron puolelle. Suomi on käytännössä saarella ajatellen Euroopan markkinoita. EU on avannut ja helpottanut markkinoita, kaupan käyntiä Euroopassa. On ollut tavattoman paljon helpompaa käydä kauppaa yhdellä, omalla valuutalla verraten aikaan, jolloin jokaisella maalla oli oma valuutta. Eri valuuttojen väliset liikkeet aiheuttivat epävarmuutta ja huomattaviakin suojauskuluja.
EU-aikana olemme olleet ison laivan kyydissä, jolloin valuuttakurssiepävarmuus on vähentynyt. Haittoja ja haasteita: EU:ssa päätökset tehdään koskien koko euroaluetta, jolloin ei voida huomioida yksittäisen maan talouden tilaa. Päätöksenteko on ymmärrettävästi byrokraattista ja vaikeata, koska monissa asioissa tarvitaan kaikkien maiden yksimielisyys. Sopeutuminen
epäsymmetrisiin talouselämän häiriöihin on tuskallista. Suomi kykeni ennen EU-aikaa devalvoinnilla parantamaan vientiteollisuuden kilpailuasemaa. Tällainen ei enää ole mahdollista.
Kustannusten ja palkkojen sopeuttaminen on vaikeata toteuttaa. Ns. kilpailukykysopimus on siitä hyvä esimerkki. Vaikeita asioita on myös kriisimaiden tukeminen rahoitusavulla. Naapurimaamme Ruotsi on EU:ssa, mutta ei ole ottanut euroa käyttöönsä. Ruotsi on pärjännyt meitä paremmin melkein jokaisella talouselämän mittarilla mitaten. Osasyynä on varmaankin
oman valuutan säilyttäminen. Mutta on muistettava, että Ruotsin taloudellinen tausta on hyvin erilainen. Se Suomeen verrattuna taustaltaan merkittävästi varakkaampi maa. Sen valuutta on ollut markkaan verrattuna huomattavasti vakaampi.
Yhteenvetona oma näkemykseni on, että Suomi on voittopuolisesti hyötynyt EU:sta. Mielestäni suomalaiset virkamiehet ja poliitikot tekevät virheen siinä, että tarttuvat jokaiseen EU:n suositukseen ja ohjeeseen liian kirjaimellisesti, partiopoikamaisesti. Tällainen asenne kummastuttaa minua. Uskoisin että monissa asioissa voitaisiin toimia enemmän kansallisen etumme mukaisesti EU:n ohjeita väljemmin soveltaen. Tärkeä asia on myös se, että EU:n tavoite on säilyttää rauha Euroopassa. Jos tässä onnistutaan, on EU jo sillä ansainnut paikkansa ja oikeutuksensa olemassaoloonsa.
Antti Haapamäki, varatuomari, Lempäälä
