Peurakeiton salaisuus piilee liemessä

Suomen suurimpia peijaisia vietettiin ympäri maata ja myös Vesilahdessa

Jari Lylykangas ja Risto Hoikkanen toimivat soppamestareina. Kuva: Katariina Onnela

Metsästäjäliitto juhlisti lauantaina 4. marraskuuta satavuotiasta Suomea tarjoamalla maisteltavaksi metsän antimia. Suomen suurimmiksi peijaisiksi nimetyn tapahtuman päätapahtuma oli Helsingin senaatintorilla ja paikalliset metsästysseurat järjestivät ympäri Suomea pienenpiä tapahtumia.

Vesilahdessa Suomen suurimmat peijaiset -tapahtuman järjesti Maajussi metsästäjät -metsästysseura. Harjulassa Ylämäen nuorisoseuran nuorisoseurantalolla tarjoiltiin paikalle saapuneille soppatykistä peurakeittoa.

Maajussi metsästäjät ry:n puheenjohtaja Risto Hoikkanen kertoi, että lähialueilla ei järjestetty muita tapahtumia. Lähimmät järjestettiin Kangasalla ja Virroilla.

Nuorella, kuusi vuotta toimineella seuralla on 1700 hehtaaria metsästysmaita 80 maanomistajalta ja 26 metsästäjää. Useimmista muista metsästysseuroista poiketen seuran jäseneksi pääsevät vain maanomistajat ja heidän perheensä. Jos maat poistuvat metsästysseuralta vuokralta, poistuu samalla myös  metsästysseuran jäsenyys. Seura ei myy metsästettyä riistaa, vaan se jaetaan maanomistajille ja loput nautitaan metsästäjien pöydissä.

Peurasoppaa oli varattu noin 180 nälkäiselle. Ensimmäisen tunnin jälkeen annoksia oli jaettu jo satakunta. Riistaherkku oli houkutellut Harjulaan paikallisten lisäksi väkeä Akaata ja Lempäälää myöten.

Risto Hoikkasen peurasoppa syntyi kahdestakymmenestä kilosta kiinteitä perunoita, noin kymmenestä kilosta suuria keittojuureksia, kilosta sipulia, sadasta grammasta persiljaa ja raakapainoltaan kahdestakymmenestä kilosta peuranlihaa.

Hyvän riistakeiton salaisuus piilee liemessä, jota keitetään 5-6 tuntia. Siihen makua antavat ruhon osat niskasta ja niveliin ja selkärankaan.