Kesken mitä aurinkoisimman viikon yllättänyt keväinen harmaus loi puitteet Miika Korkatin organisoimalle taikureiden ja mentalistien yhteiselle sessiolle Lempäälän Tervajärvellä. Päärakennuksen viihtyisissä sisätiloissa oli koolla sunnuntai-iltapäivänä kuutisenkymmentä alan taitajaa. Maantieteellinen kirjo ulottui laajalle, ainakin akselilla Helsinki-Oulu. Jälkimmäiseltä paikkakunnalta oli läsnä useampikin mm. Oulun taikureista sekä yksi paikallista sirkustarjontaa samalla edustanut osanottaja.
Osallistujien keski-ikä liikkui reilusti alle 30 ikävuoden, joten pääjärjestäjällä ja kokoonkutsujalla Miika Korkatilla ei ikänsä puolesta ollut vaikeuksia sulautua joukkoon. Luennoitsijoiden astetta korkeampi keski-ikä ja samalla kerrytetyt ammattivuodet olivat luonnollisesti tulevalle taikurisukupolvelle hyödyksi. Omaa laajaa ja kansainvälistä kokemustaan sessiossa jakoivat mm. Pete Poskiparta, Cristian Engblom, Taikuri Luttinen ja Jose Ahonen.
Kokoontumiskutsua oli hyvin noudatettu. Samalla se osoitti, että enin osa, noin 90 prosenttia, kaikista alan taitajista on miehiä – ainakin paikalla olleista. Naisten joukosta löytyi kuitenkin eräs jo pitkään omaa taikurin uraansa tehnyt nainen, Sini Kaleva Hämeenlinnasta. Hänen tuoreina meriitteinään olivat mm. kolmas sija alan legendan taikuri Solmu Mäkelän nimen mukaan järjestetyistä taikurien kilpailuista Kouvolan Taikapäiviltä 2017 sekä ravintolataikureiden SM-kisan neljäs sija samalta vuodelta. Sini Kaleva arveli omana käsityksenään, että hänen lisäkseen täysipäiväisiä, ammattimaisia naistaikureita olisi Suomessa ehkä 2–3.
Sini Kalevan henkilökohtaisiksi taikuriteemoiksi ovat muodostuneet jo lähes kymmenen vuotta keskiaikaan ja viikinkauteen sijoittuvien huijarin, silmänkääntäjän ja noidan roolit. Niiden pohjalta hän on osallistunut mm. Suomessa järjestettäviin keskiaikaisiin tapahtumiin ja harrastanut ohessa ryhmänäyttämöä Hämeenlinnassa.
Sini Kalevan mukaan Suomen Taikapiiri ja Suomen Taikurit ry ovat molemmat hyödyllisiä ja tarpeellisia alan kattojärjestöjä. Alan ihmisten suurimmat koulutus-, kilpailu- ja esiintymistapaamiset ovat keskittyneet ja vakiintuneet vuotuisiin Kouvolan Taikapäiviin ja ehkä liiaksikin Etelä-Suomen suuntaan. Sen vuoksi hän piti Tervajärven toista kertaa käynnistettyä sessiota erinomaisena lisänä:
– Ihan mahtavaa, että joku jaksaa järjestää tällaista.
Oulusta, tai tarkemmin sanoen ”pottupitäjä” Tyrnävältä, oli paikalla eittämättä ikäryhmän nestori, Urho Vähänen. Häntä voi hyvällä syyllä tituleerata myös sirkustirehtööriksi, koska hän jo kolmikymmenvuotisen uransa aikana on sinnikkäästi vetänyt Oulun Tähtisirkusta ja osin sitä tukevaa sirkusyhdistystä. Hänen urakehityksensä varhaisemmassa vaiheessa vaihtelivat yksityiset lavaesiintymiset ja lähitaikuus. Sirkuksen tirehtöörin myöhemmät työt yhdistivät taikuuden ja ohjelmajuonnot itselle sopivaksi vakiorepertuaariksi. Urho Vähänen paljasti silti monen vakavasti alaa harrastaneen armottoman realismin: siviiliammatti on hyvä lisä, kaiken taikuuden tekemisen ohessa.
Urho Vähäsen pitkä ura oululaisen sirkuksen johdossa vei keskustelua vääjäämättä myös tämän taidemuodon tulevaisuuteen Perämeren pohjukassa. Oulun Tähtisirkuksella on varsin laajaa koulutusta tarjolla. Sirkusoppilaita talven iltakursseille olisi tulossa jopa yli koulutuksen voimavarojen. Muutamasta kymmenestä innokkaasta lähteneenä 2000-luvulla ollaan nyt jo 300 eri-ikäisen oppilaan hujakoilla. Oulun kaupunkikin on todennut, että sirkuskoulutus veisi siltäkin kasvavan osan kulttuurin tukemiseen tarkoitetuista varoista ja on alkanut nihkeillä avustuksestaan.
– Jos Tervajärvellä pojat ja miehet olivat nyt yliedustettuina taikurien lisätaitoja oppimassa, Oulussa puolestaan sirkuslaisiksi aikovista oppilaista tyttöjä ja naisia on selvästi valtaosa, vertaili Urho Vähänen.
Tervajärven sessioiden luento-ohjelma oli tiivis, mutta silti myös sopivasti tauotettu. Erästä tärkeää luentoaihetta kävi läpi tamperelainen alan ammattilainen, taikuri-mentalisti Jose Ahonen. Hänen oma ammatillinen uransa ei toki ollut vielä edes kymmenvuotinenkaan, mutta silti jo varsin monipuolinen. Osallistujat saivat Jose Ahoselta mukaansa mietittäväksi paljon erityisiä helmiä alan markkinoinnista, ”brändäyksestä” sekä artistin omasta vastuusta. Avaus oli mitä rohkaisevin:
– Jos esitys on hyvä, teidät haetaan vaikka kotoa!
Tunnin luennosta ja vilkkaasta keskustelusta voi eritellä muutamia helmiä uraa tekeville taikureille ja mentalisteille:
Sinä, ohjelmasi ja yleisösi. Aloita siitä, että tunnet itsesi. Ota lähtökohdaksi se vaikein skenaario, ”ettei ketään kiinnosta”. Tee siksi ohjelmasi ihmisille, yleisölle, äläkä itseäsi varten. Ole oma itsesi ja luo oma tyylisi. Jos taas luot jonkin esitystäsi tukevan ”hahmon”, tee se johdonmukaisesti ja uskottavasti. Pääasia, että sinä erotut muista vertaisistasi. Harjoittele ohjelmasi huolellisesti. Hio temppujasi myös useammalla tavalla taustoitettuna. Hae sekä harjoittele koko ajan myös uutta ja sellaista, minkä uskot kiinnostavan omaa yleisöäsi.
Älä pelkää lähteä ”vaikeisiin” esiintymistilanteisiin. Epäonnistumisistakin kertyy myöhempää paineensietokykyä ja rutiinia. Älä tee ohjelmistoasi rutiininomaisesti, vaan joka tilaisuuteen ennakoiden tarkkaan tuleva yleisö, ympäristö, ilmapiiri ja tunnelma. Ole valmis myös muuttamaan omaa ”settiä”, jos siltä vaikuttaa. Se olet juuri sinä, joka tulee esiintymään hallussaan ylivertaiset alan taidot viihdyttää. Älä silti ota päällesi pelkkää taikurin tai mentalistin roolia, vaan juttele ihmisille muutakin. Siinä toteutuu myös esiintyjän vastuu ja syntyy lopullinen vastine sinulle maksetulle esiintymiskorvaukselle. Muista myös, että aina ja kaikkia ei voi koskaan miellyttää. Huonokin keikka voi aina kannattaa pidemmän päälle.
Markkinoinnin avaimia. Alussa voit saada paljonkin keikkatarjouksia, jos tyylisi on myyvä. Esiintymishinnoittelu on silti tehtävä harkiten ja ajan kanssa, ahneus ei ole hyväksi. Ole yhteydessä niihin, jotka voivat edistää uraasi kuten alan kattojärjestöihin ja sitä kautta taidollisesti menestyneihin ja kokeneisiin vanhempiin kollegoihin. Alalla toimiviin ohjelmatoimistoihin ei niin vain pääse kirjoille, mutta ne ovat useimmille tärkeitä toimijoita uran myöhemmältä kannalta.
Älä yritä tehdä kaikkea yksin. Pidä raha-asiat kunnossa ja tilit myös verottajalle selvinä. Seuraa alaa ja sen kehittymistä jatkuvasti vaikka laajasta nettitarjonnasta meillä ja rajojen ulkopuolellakin, mutta älä ala matkia ketään. Mikä pätee muualla maailmassa, ei välttämättä päde Suomessa. Markkinoinnissa, kuten myös itse esiintymisessä, on voimaa pienissäkin yksityiskohdissa. Niiden huolellinen toteutus saattaa kantaa pitkälle ja lisää asiakastyytyväisyyttä. Myös asiakkaiden jälkihuolto ja huomiointi kannattaa.
”Flaiereita” eli pieniä esittelylehtisiä ei nykyään enää kannata juuri painattaa. Monet muut tehokkaammat sekä nopeammat tavat mainostaa ja markkinoida ovat tätä päivää. Kun teet keikkasopimusta, ole nopea vastaamaan tilanteeseen sopivalla oikealla välineellä, puhelimella kuten sähköpostilla sekä mielellään valmiiksi eritellyllä sopimusesityksellä. Jos olet ohjelmatoimiston kirjoilla, hoida ja päivitä omat ”promosi” eli esittelymateriaalisi ajoissa. Ole täsmällinen keikoilla: tee mitä olet luvannut.
”Salaiset Sessiot” jatkui myöhään iltaan ja vielä seuravana päivänäkin luentojen sekä vapaan seurustelun vuorovaikutuksena. Ensin mainitun ohella session jälkimmäinen metodi nousi arvattavasti lähes yhtä suureen arvoon ja loi omalla tavallaan uutta pontta jatkotapaamisiin.
Ahti Granat
Miika Korkatti, mielen ja korttien mestari
Miika Korkatti on viime vuoden ravintolataikuruuden Suomen mestari. Jo viidettä vuottaan erityisesti korttitemppuja harjoitellut ja nykyään ammatikseen esittänyt Korkatti on vuoden alusta perustanut nyt oman toiminimen ohjelmamarkkinointiinsa liittyen. Hän osallistui sen kehittämiseksi mm. Lempäälän lukion äskeittäin päättyneeseen ”Vaihtovirtaa”-projektiin. Vaikka Korkatti on tehnyt paljonkin omaa ”promoa” eli esittelymateriaalia mm. nettiin, hänen markkinointinsa taustaorganisaationa toimii myös ohjelmatoimisto.
Korkatti tekee ensi tapaamiskerrasta aidon avoimen vaikutuksen. Hänellä on taustanaan henkilökohtainen kristillinen vakaumus, mutta se ei mitenkään erityisesti väritä tai ohjaa hänen vuorovaikutustaan ihmisten kanssa. Miikka Korkatissa kiintyy huomio terävään, puhujaan fokusoituneeseen katseeseen, kohteliaan huomioivaan puheenparteen sekä kärsivällisen attentiiviseen eli huomioivaan tapaan kuunnella. Korttitaikuuden ohella mentaaliseen esitystapaan yhä enemmän panostavalle Korkatille ne vaikuttavat varsin luonteenomaisilta piirteiltä. Tätä nuorta 26-vuotiasta ”korttien herraa” voisi aivan hyvin verrata vaikka huippu-urheilijaan. Hyvin treenattu ja ylläpidetty peruskunto, luontaiset voimavarat sekä nopea orientaatiokyky erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin tuottavat myös huippusuorituksia.
Silmien ja käsien äärimmilleen viritetty koordinaatio on korttitaikuuden ja -taituruuden ainutkertainen lähde rutiiniharjoittelun ohella. Kortit ovat tietenkin olennaisen tärkeitä, mutta ne ovat sittenkin vain materiaalia. Taikurin toinen välillinen, mutta ehdottoman tarpeellinen ”materiaali” ovat ihmiset – tai ihminen, mikäli kyse on juuri yhdelle ihmiselle kerrallaan tehtävästä taikuudesta. Tätä materiaalia varten on esittävän taiteilijan tunnettava niin kuva- kuin kääntöpuolikin ihmisen psyykestä. Ja vieläpä aistittava sen muutokset nopeasti joka tilanteessa. Siksi taikureiden tämän päivän ammattitaidossa on mentalistin taidoille kasvavaa kysyntää.
Korttipakanhan voi vaihtaa, mutta sen 52 normaalia korttia eivät paljoa muutu. Sen sijaan esitystilanteeseen tullessa avaamattomin kuten arvaamattominkin pakka on kulloinenkin yleisö. Sen käyttäytymiseen sekä hallintaan ottamiseen kuuluu – ja kuluu – elämänikäistä harjoittelua sekä oppimista.
Muiden taikureiden joukossa Miika Korkatti on alkanut hankkia lisämainetta organisaattorina. Hän järjesti nyt jo toista taikureiden yhteiskokoontumista Lempäälään. Ensimmäisessä ”sessiossa” viime vuonna oli mukana vasta viitisentoista alan kollegaa. Nyt saatiin yhteen kuutisenkymmentä alan vakituista ammattilaista sekä harrastajaa niin taikureiden kuin mentalistienkin joukosta. Kokoontumisen kutsunimi ”Salaiset Sessiot” kuvaa osaltaan ammattilaisten sisäpiirihuumoria. Korkatti aikoo harkita Lempäälään myös jatkossa tammattilaisten vuosittaista kokoontumista.
Taianomaisesta kulttuurista ei täällä, itsensä Lemmon kotipitäjässä ole liialti tarjontaa, joten luulisi kulttuuriväen kiinnostuvan?
