Työskentelet Ilmatieteen laitoksen avaruus- ja kaukokartoituskeskuksessa. Mitä siis teet työksesi?
– Olen ilmakehän kaukokartoittaja. Tutkin ilmakehän pienhiukkasia ja kaasuja satelliittikaukokartoituksella. Iso osa työstäni on tutkimus- ja kehitystyötä, mutta myös jatkuvaa maailmanlaajuista ilmanlaadun seurantaa.
– Työni olennaisena osana seuraan satelliittidataa. Viime viikolla kartoitin Kanadan metsäpalosavujen kantautumisesta Suomeen. Savu kulki yläilmakehässä ilmavirtoja pitkin Suomeen asti, mutta se ei vaikuttanut ilmanlaatuun maanpinnalla. Pääasiassa käytän englantia työkielenä.
Jos tulivuori sylkee laava ja pölläyttää tuhkaa ilmaan, te havaitsette sen?
– Kyllä. Meidän pitää olla perillä siitä mitä maailmalla tapahtuu. Satelliitin etuna on, että saamme havaintoja kaikkialta maapallolta.
– Viime vuoden lokakuussa laukaistiin uusi Euroopan avaruusjärjestön satelliitti, jolla saamme ilmanlaatudataa aivan uudella paikallisella erotuskyvyllä. Sillä voidaan seurata yhä pienempiä päästölähteitä, joissain tapauksissa jopa yksittäisten tehtaiden päästöjä. Dataa tulee paljon enemmän aikaisempiin instrumentteihin verrattuna.
Onko maapallon ilmanlaadussa tapahtunut muutoksia?
– On. Ilmanlaatupäästöjen tasot ovat monessa maassa laskevia. Ne ovat silti edelleen iso ongelma esimerkiksi Kiinassa, vaikka ovatkin laskeneet takavuosien huippuarvoista.
– Usein sanotaan, että Suomessa ilma on maailman puhtainta, ja se kyllä pitää ihan paikkansa. Täällä on hyvä ilmanlaatu vaikka Eurooppaankin verrattuna.
– Ilmanlaatu on asia, joka vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen terveyteen ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia. Ilmanlaatu vaikuttaa myös ilmastoon. Haitallisilla pienhiukkasilla on pääasiassa ilmastoa viilentävä vaikutus, tietyillä kaasuilla taas lämmittävä vaikutus.
Työsi puolesta seuraat myös ilmastotutkimusta, vaikket ilmastotutkija olekaan. Miten maapallon ilmasto voi?
– Ilmastonmuutos on kiistaton. Niin maanpinta- kuin satelliittihavainnot osoittavat, että maapallon keskilämpötila on noussut. Miten tahansa ilmastodataa vääntelee, lopputulos on aina sama: lämmennyt on.
– Heinäkuun koko maan keskilämpötila oli Suomen mittaushistorian korkein. Lämpötilan nousu on ongelmallista, mutta huolestuttavaa asiassa on se, että muutos on tapahtunut ihmisen toiminnan takia niin nopeasti.
– Otsoniaukon eheytyminen ja freonien kieltäminen 1980-1990-luvuilla kansainvälisillä sopimuksilla on hyvä osoitus siitä, että ilmakehässä voidaan saada muutoksia aikaan, kun vain kaikki niihin sitoutuvat.
Työskentelet Ilmatieteen laitoksella Helsingin Kumpulassa. Kuinka kuljet Kaakilanniemestä töihin?
– Olen keskimäärin neljä päivää toimistolla Helsingissä ja yhden päivän etätyössä. Työmatkat kuljen junalla. Teen junassa töitä, mutta kyllähän päivistä pitkiä tulee.
– Olen aiemmin suunnistanut, mutta olen joutunut toteamaan, että iltarasteille pääseminen on pitkien työpäivien takia hankalaa. Lenkille pääsen kuitenkin kolmen koirani kanssa.
Mikä työssäsi eniten innostaa?
– Uuden löytäminen. Käsittelen työssäni dataa, ja koodaan ohjelmia, joilla pystymme lukemaan satelliittidataa ja laskemaan datasta oleellisia asioita, mutta sinänsä koodaaminen tai matemaattiset vänkyrät eivät minua kiinnosta, vaan lopputulos. Se että löytää vaikeisiin tieteellisiin kysymyksiin vastauksia.
