Vuorisjärvi. Rämsööntien ja Suonolantien kulmauksessa sijaitsee Vuorisjärvi, jonka nimi historiantutkijan mukaan saattaa tarkoittaa vanhaa järveä. Järvi se ei ole ollut enää pitkään aikaan, vaan muuttunut umpeenkasvun myötä suoksi. Monen Vesilahden järven tapaan sen pintaa on laskettu peltoalan lisäämiseksi. Avovettä ei ole lukuun ottamatta keskiosan kuljuja ja lampareita.
Noin 30 hehtaarin kokoinen suo on reunoiltaan vaikeakulkuista soistunutta koivikkoa, lepikkoa ja pajukkoa, jossa ei kulkijalle ole mitään mielenkiintoista. Tämä vyöhyke on niin tiheä, että näköalaa ympäristön matalilta kukkuloilta ei suolle ole. Keskemmällä suota puusto harvenee ja tilalle tulee osmankäämivyöhyke, jossa kulkija viimeistään tarvitsee pitkävartiset kumisaappaat. Niillä selviää kuivin jaloin keskiosan avoimelle nevalle saakka, jossa tupasvilla on valtakasvina.
Suon linnustoon kuuluvat muun muassa laulujoutsen, kurki, korppi, metsäviklo ja harvinaistunut niittykirvinen.
Ahtialan lehmuslehto. Ahtialan päiväkodin ja kesäteatterin välissä on puolen hehtaarin kokoinen jalopuulehto. Kuusivaltaisen sekametsän sisällä noin parikymmentä metsälehmusta, metsävaahteraa ja lehtosaarnia. Suurimmat puuyksilöt ovat lehmuksia eli niinipuita, joiden kuoren sitkeistä kuiduista ennen valmistettiin köyttä. Osa puista on istutettuja. Alueella on pesinyt palokärki, ja merkkejä on havaittu myös liito-oravasta.
Alue on sekä helppokulkuinen että -pääsyinen. Lehmustoon voi hypätä suoraan Rämsööntieltä tai koukata kesäteatterin parkkipaikan kautta. Päiväkodin pihan läpi kulku on kielletty.
Niinimäen keto. Nokian rajan tuntumassa Kellokiventiellä on entinen torppa, Niinimäki, ja sen ympärillä useassa palassa kedot, joilla on laidunnettu eläimiä yhtäjaksoisesti kymmeniä vuosia. Laidunnus on lopetettu, mutta alueen umpeenkasvu vältetään ja harvinainen kasvisto pyritään säilyttämään vuotuisilla niittotalkoilla. Talkoot järjestää Vesilahden Luonto ja Latu elokuun loppupuolella.
Noin kaksi hehtaaria käsittävät avoimet kedot ovat osin kuivia ja kallioisia, osin kosteita. Niillä viihtyvät tyypillisten ketokasvien lisäksi harvinaiset jäkki, virnasara ja nurmitatar sekä uhanalaiset ketokatkero ja ketoneilikka. Havaintoja on myös erittäin uhanalaisista ahonoidanlukosta ja ahosilmäruohosta.
Valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema kuuluu Natura 2000 -kohteisiin. Alueen suojelu on toteutettu sopimuksena. Eräät osat alueesta ovat aivan Kellokiventien tuntumassa. Jos haluaa tutustua aidattuihin ketoihin tarkemmin, kannattaa ottaa yhteyttä maanomistajaan.
Teksti: Arto Hämäläinen
Julkaisemme ansiokkaan luontosarjan uudelleen verkossa (julkaistu 5.7.2016)
Kommentointi on suljettu.