Pirkan opiston puumaalauskurssin päätteeksi järjestämämme kevätnäyttelyn avajaispuheen pidimme itse, ja näyttelyn avajaisfanfaari kuultiin, kun kuohujuoman korkki poksahti Kuljun työväentalon kattoon.
– Kyllä me sentään olemme taitavia, totesimme yhdeksällä suulla saatuamme näyttelyn avajaiskuntoon.
Näyttelyvieraillemme, joita oli 63, olimme tuoneet esiteltäväksi menneen talven tuotoksia sekä aiempien vuosien töitämme. Yhtä mieltä kanssamme olivat myös ympäri Pirkanmaata vieraiksemme saapuneet useat, todelliset taiteenystävät.
Puu- ja koristemaalauskurssin opettajana on toiminut vuosien ajan Jaana Taiminen, joka ei taiteellista vapauttamme ole rajoittanut. Siksi näyttelyssä olikin taidetta laidasta laitaan. Esillä oli runsaasti maisematauluja. Aiheena niin Manhattanin rantanäkymä kuin talviset ja kesäiset latomaisematkin sekä eläin- ja kukka-aiheet.
Puumaalareina me tietenkin maalaamme taulujen lisäksi paljon puuesineitä. Meidän kohdallamme se tarkoittaa, että kaikki mikä kotoa, kirppikseltä ja kaupasta puisena on irrotettavissa tai ostettavissa, joutuu maalausintomme kohteeksi. Tuloksena ovat taidokkaasti koristellut tarjottimet, kauppa- ja saunapuukorit, puiset säilytyslaatikot, keittiövälineet sekä pikkuhyllyt ja -laatikostot.
Nyt pääsiäisen aikaan mekin maalaamme ja helmikirjomme paljon munia – puisia tietenkin.
Monet meistä ovat harrastaneet maalausta jo vuosien ajan, toiset vasta aloittelevat. Kaikki ovat kuitenkin aloittaneet siitä keittiön vanhasta jakkarasta tai saunan terassin kaidepuista.
Harjoitus tekee mestareita, ja hyvä opettaja ja mukavien kanssamaalarien kannustus auttaa kehittymään nopeasti, vaikka ei olisi syntynytkään Rembrantin geenit dna:ssaan.
Tätä samaa sanomaa julistan kaikille, jotka nyt asiasta innostuivat, kun se ladon oven sutiminen ei enää palkitse piilevää taiteilijaa. Lähtekää mukaan, kun syksyllä taas puumaalauskurssi alkaa Sääksjärvellä. Varoituksen sana kuitenkin: tähän harrastukseen jää ns .kiinni pensseliin
Joukkomme on mukavaa ja ymmärtäväistä, sillä meidän jokaisen ensimmäinen maalattu taivas on muistuttanut kermavaahto läjää ja ruusun terälehdet paikallislehden rutistettua painosta.
Riitta Halme
ensimmäisen vuoden kurssilainen
