Linnunpönttöjen nikkarointi on hauskaa ja hyödyllistä. Kololinnuilla on pulaa pesimäpaikoista. Talvella pöntöt toimivat lintujen suojapaikkoina.
Lintuharrastajat Keijo Ruuskanen ja Juha Lehtonen sahasivat pönttöaihioita jo helmikuussa kevättä varten, samoin Jussi Kallio ja Pekka Marjomaa.
Jussi Kallio valmisti myyntiin 100 pönttöä tiaisille, kirjosiepoille, kottaraisille, leppälinnuille, käenpiialle sekä telkälle ja lehtopöllölle – ja kaikki pöntöt vietiin käsistä. Mikko Honkiniemi asuessaan Vesilahden Tarimaalla valmisti pellonreunoihin ja lehtoihin satoja pönttöjä.
Lintuharrastajilta ja rengastajilta saa apua pönttöjen valmistamiseen ja niiden sijoitteluun. Pöllön-, telkän- ja tuulihaukan pönttöjen teossa on syytä olla yhteydessä näihin ammattilaisiin.
Näin nikkaroit tiais- ja kottaraispöntön
- tiaispönttö viiden tuuman laudasta (lev. 12,5 cm) tai sitten etu-ja takaseinä viiden tuuman laudasta ja sivulaudat neljän tuuman laudasta (10 cm)
- tiaispöntön korkeus 30 cm, lentoaukon halkaisija talitiaisella ja kirjosiepolla 32 mm, sinitiaisella ja kuusitiaisella 28 mm
- tiaispönttö seisomakorkeudelle pöntön puhdistusta varten syksyllä
- kottarais- ja käenpiian pönttö kuuden tuuman laudasta (lev. 15 cm,), lentoaukon halkaisja 46–50 mm. Sijoitus mielellään karja- tai hevostilan reunapuihin, pöntön sijoitus 4 m korkealle
- kiinnitys puuhun sinkityllä rautalangalla tai uv-suojatulla narulla siten, että kiinnitystä voi höllentää puun kasvaessa. Nauloja ei käytetä.
- tiaispöntön katto on oltava avattava ja räystäällä varustettu
- pöntön takaseinään on laitettava kaksi palikkaa, jotta pönttö pysyy puusta irrallaan ja sadevedet eivät lahota pönttöä
- pohjan on oltava upotettu lahoamisen estämiseksi ja pohjaan on tehtävä pari pientä kuivatusreikää
- laudat on asetettava sydänpuoli ulospäin, millä estetään lautojen halkeaminen
- luonnonystävä pöntöttää pihapiirin lisäksi kaikenlaisia metsiä, jolloin on syytä olla yhteydessä maanomistajaan. Eniten pöntöille on tarvetta nuorissa kasvatusmetsissä ja mäntykankailla.
