Flyygeli ja käyrätorvi leikkivät Lempäälässä klassisen musiikin valoissa ja varjoissa – Lempääläislähtöinen Riikka Putkonen on soittanut siitä asti kun ylettyi pianon koskettimille

Riikka Putkonen ja Asseri Väisänen konsertin jälkitunnelmissa. Kuva: Ahti Granat

Riikka Putkonen, flyygeli, ja Asseri Väisänen, käyrätorvi, aloittivat kesäkonserttiensa sarjan Lempäälän Pyhän Birgitan kirkosta.

Kiertue jatkui myöhemmin Leppävirralla ja Lapinlahdella, mutta Lempäälän konserttipäivä olikin enimmäkseen kesäisen kirkkaan valon juhlaa.

Kahden teknisesti ja soinnillisesti näin erilaisen instrumentin yhteiskonsertti oli jo itsessään henkilökohtainen kokemus. Musiikkipedagogiikan lopputöitään vuoden sisään valmisteleville konsertoijille olisi mielellään toivonut hieman laajempaa yleisöä. Huolella laadittu ja hyvin harjoitettu ohjelma tarjosi kuitenkin kuulijoille herkeämättömän mielenkiinnon ainekset.

Katkelma konsertin ohjelmalehtisen tekstistä kertoo: ”Ohjelmamme on valikoima teoksia pianolle ja käyrätorvelle yhdessä ja erikseen”.  Musiikin valot ja varjot ovat vertauskuvallisia, kahden instrumentin ja sävellyssovitusten kautta luotuja, inhimillisiä tunnelmia. Ensin vuorotellen, lopulta yhdistyen, eli: ”Komeasointinen käyrätorvi ja tutumpi piano löytävät toisensa ja värittävät mielikuvarikasta maisemaa yhdessä.”

Riikka Putkonen valmistuu musiikkipedagogiksi. Kuva: Ahti Granat

Riikka Putkonen on syntyjään lempääläinen. Hän kävi täällä peruskoulun 2000-luvulla ja jatkoi Tampereen klassilliseen lukioon. Nyt vakavasti otettavaksi ammatiksi kehittynyt harrastus alkoi varhain, Riikan mukaan ”jo siitä asti, kun ylettyi pianon koskettimille”. Musiikilliseen perusorientoitumiseen oli vaikutusta myös Irma-Liisa Korkatin Lempäälässä vetämällä muskarilla.

Erityiskiitoksen Riikka antaa vuosien yhteistyölle pianonopettaja Tuuli Kallion kanssa. Hänen näkemyksensä Riikan kehityksestä sekä suosituksensa jatko-opintoihin olivat aikanaan ratkaisevia tekijöitä.

Oppilaitoksina ovat tähän saakka olleet Tampereen konservatorio, joka on koulinut pianistin pätevyyden. TAMKissa Riikan ammatillinen ura huipentuu syksyllä: nelivuotisen musiikkipedagogin tutkinto on enää lopputyötä vaille. Lopputyön teoreettisessa osassa hän käsittelee kehollisuutta. Yleisölle avoin ”resitaali” eli soolokonsertti täydentää valmistumisen.

Lied on ollut Riikan erikoiskiinnostuksen kohteena jo Tampereen konservatorion alkuvuosilta. Runoon sävelletty laulumelodia ja sitä täydentävä säestys ovat kokonaisteos: toista ei voi olla ilman toista. Vuonna 2015 ja myöhemmin TAMKin aikana vuonna 2021 hän osallistui Helsingissä järjestettyihin Lied-kilpailuihin eri laulajien kanssa.

Seuraavana Riikan tavoitteena on hakeutuminen musiikin maisterin tutkintoon.  Muutoin hänen opetustyönsä jatkuu musiikkikoulu Musiikkitoteemilla Tampereella. Myös mahdollinen tämän syksyn konserttitapahtuma on harkinnassa, Lempäälä silloinkin yhtenä esiintymiskohteista.

Käyrätorven soitossa koko keho on mukana kokonaisvaikutelmaa luotaessa. Tärkeintä kuitenkin on kasvojen lihasten ja hengitystekniikan tasapainon hallinta. Kuva: Anne Haapalainen

Asseri Väisänen saatiin houkuteltua peruskoulun kuudesluokkalaisena opettelemaan vaskenpuhallusta. Hyvä startti siihen tuli Iisalmen Puhallinorkesterikoulussa, jossa opetettiin orkesteri- ja ryhmäsoiton taitoja. Niiden karttuessa seuraavina olivat musiikkiopisto ja käytännön yhteissoitto Iisalmen puhallinorkesterissa. Orkesterin kapellimestari opetti kaikkia vaskisoittajia yhdessä.

Lukion jälkeen seuraava isompi harppaus instrumentin parissa tapahtui varusmiespalvelun aikana. Siihen liittyi Parolan nummimaisemissa priimuksena suoritettu orkesterinjohdon opintosuunnan tutkinto. Asserin ura jatkui Tampereen konservatoriosta suoritetun muusikon toisen asteen tutkinnon eväin. TAMKissa aloitetun opiskelun väliin hän otti vuoden pestin Lapin sotilassoittokunnassa. Nämä vaiheet muokkasivat Asserille melkoisen soitto- ja johtorutiinin eri kokoonpanoissa.

Lapin sotilassoittokunnan pestivuoden tultua täyteen Asseri jatkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän suorittaa nyt musiikkipedagogin tutkintoa kuten Riikkakin, valmistuminen siihen vie ensi vuoden puolelle.

Tampereen seudulla Asseri on päässyt musiikilliseen mielipuuhaansa, eli kapellimestarin arvokkaisiin ja vaativiin tehtäviin. Niihin on kuulunut lääkäreiden ja potilaiden yhteinen Medisiinariorkesteri Sivuääni sekä Nokian perinteikkään puhallinorkesteri Oktaavin  soitto- ja johtovuodet. Myös oopperan ja sinfoniaorkesterin johtamista on tullut kokeiltua.

Nykyään Asserin tahdissa musisoi hänen itsensä perustama Pah eli puhallinorkesteri ”Akateeminen Henkäys”. Sen ajankohtainen slogan on: ”orkesteri uhmaiässä”.

 

Riikka ja Asseri ovat luvanneet harkita ja valmistella yhteiskiertuetta myös ensi kesäksi. Lähtöpaikka olisi perinteinen, eli Lempäälä. Kunnassa ei vain taida olla vieläkään kunnon akustista konserttitilaa. Mutta onhan tässä vielä vajaa vuosi aikaa?