Kirjoituksessaan (LVS 22.3.) Teemu Hiltunen kyseenalaisti Lempäälän vaalipaneelissa esitettyjä tosiseikkoja varsin hatarin perustein. Sääksjärven uuden osayleiskaavan kehitystyössä valtuuston kaikki puolueet ovat olleet yhdessä laatimassa Puskiaisten oikaisun ympärille sijoittuvien uusien asuinalueiden luonnoksia. Myös Lempäälän kunnanhallitus kannatti äskettäin tiehankkeen edistämistä.
Lempäälän kunta on panostanut viime vuosina satoja tuhansia euroja Birgitan polkuun, joka tulee jatkossakin olemaan yhtä upea retkeilykohde kuin nytkin. Kolmostien kehityksen ja Sääksjärven asuntorakentamisen myötä reitistä ei ole katoamassa metriäkään. Päinvastoin reitti voi tulevina vuosina jopa pidentyä, mikäli mukaan saadaan uusia maanomistajia ja uusia nuotiopaikkoja.
Merkittävä osa Birgitan polusta on alusta saakka kulkenut yksityisten talousmetsien mailla, joten reitti ei ole koskaan ollut niin sanotusti kiveen hakattu. Birgitan polusta merkittävä osa on alusta saakka ollut asutun ympäristön kyljessä, ja niin tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Reitti tulee jatkossakin olemaan kuntamme yhteinen ylpeyden aihe. Lähiluonto on lähellä myös sen jälkeen, kun kuntamme kasvaa ja saa lisää verotuloja Sääksjärven alueen uusien liikenneyhteyksien, asukkaiden ja yritysten myötä.
Jocka Träskbäck (kok.)
kunnanvaltuuston puheenjohtaja
eduskuntavaaliehdokas
Lempäälä
Jocka Träskbäck jatkaa varsin hatarin perustein ja vastoin tosiasioita väitettään, että Birgitan polun ja koko Sääksjärven ja Pirkkalan välisen metsäalueen virkistysarvot säilyisivät ennallaan, jos Puskiaisten moottoritie ja kunnan kaavoitussuunnitelmat toteutuisivat. Tämähän ei pidä paikkaansa. Birigtan polku alueella ei olisi enää se, jollaisena sen nyt tunnemme kuten ei sen taukopaikatkaan. Molemmat tulisivat kärsimään suuresti teiden melusta ja rakennetun ympäristön läheisyydestä. Ennallaan ei olisi alueen luontokaan. Täytyy olla sokea, jos ei tätä näe.
Sääksjärven alustavan osayleiskaavan pohjalta voisi arvella, että tulevaisuuden Birgitan polku muistuttaa vanhan ajan Villin Lännen kaupungin fasadia. Hyvältä näyttää, mutta lähdepä sata metriä sivuun ( tai 50 m) ja kas kummaa: puiden takana onkin teollisuusalue, tai tie, tai tehokkaasti tasamaaksi puskettu, robottileikkurin parturoima omakotitalon tontti.
Vielä haluaisin todeta, että Lempäälän kuntapäättäjille suosittelen lukemaan ajatuksella julkaisun Ekologinen kompensaatio, kirj. Inkeri Vähä- Piikkiö, julkaisija Helsingin kaupunki 2021. Ainakin sen voi sanoa, että ekologinen kompensaatio soveltuu vain ja ainoastaan kohteisiin, jotka on välttämätöntä rakentaa tiedetystä ekologisesta haitasta huolimatta. Jos suinkin mahdollista, tulee nykykäsityksen mukaisesti pidättäytyä tekemästä maankäytön muutoksia viheralueille, varsinkaan metsiin (mukaanlukien talousmetsät). Ekologisen kompensaation haasteita on mm. puutteellinen tieto tuhottavan alueen ekosysteemeistä, biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista. Pätee niin Brasilian sademetsään kuin Sääksjärven ja Pirkkalan väliseen metsäalueeseen!