Tiesitkö, että Lempäälän kunnan liikunnanohjaustoiminnan nimissä käytiin viime vuoden viimeisenä päivänä paikallisessa K-marketissa ostoksilla. Kuntalaisten kukkaroa verotettiin tuolla kauppareissulla 25,88 eurolla, josta puolet meni elintarvikkeisiin.
Tieto ostoksista käy ilmi kunnan julkaisemasta ostolaskulistasta, joka on Kuntaliiton suosittelema tapa edistää kunnan avoimuutta Kuntalain hengessä. Suomalaisen julkisen hallinnon avoimuus hakee maailmassa vertaistaan. Julkista hallintoa kritisoidaan usein suurena tuntemattomana möhkäleenä, mutta todellisuudessa kunnat toimivat varsin avoimesti. Kuittikohtaisen kululaskulistan julkaiseminen rutiinitoimintona on yksi esimerkki tästä.
Kunnan hankintalistalla on kuitteja muutaman euron kauppakäynneistä kymmenien tuhansien eurojen ICT-kuluihin. Yksittäisellä kululaskulla ei ole merkitystä. On saivartelua tarttua yksittäiseen rutiinihankintaan.
Asia muodostuu tärkeäksi, mikäli syntyy edes epäilyjä kunnan varojen epämääräisestä käytöstä. Kunnan laskut on jäljitettävissä tarvittaessa hyvinkin pitkälle, aina ostokuittiin ja sen hyväksyjään asti. Suurissa hankinnoissa kunnalta edellytetään myös kilpailutusta, se on kuntalaisenkin etu. Hankinnat tehdään sieltä, mistä se on järkevää.
Kuntien osakkuusyhtiöihin sama avoimuus ei ulotu. Toimintojaan tehostaakseen kunnat ovat ulkoistaneet toimintojaan osakeyhtiöiden alle. Sellaisia ovat vaikkapa Lekitek Oy tai Lempäälän Vesi Oy. Niiden kirjanpidon avoimuutta käsitellään osakeyhtiölain mukaan toisin kuin julkisen toimijan. Yhtiöiden toiminnan valvominen on sitten luottamushenkilöiden keskeinen tehtävä. Tarkastuslautakunnat ovat tässäkin suuressa roolissa. Kaikki julkinen rahankäyttö tarvitsee valvojansa.
