Pukin pitää olla vähän Peter Pan

Näyttää, että tulossa on musta joulu. Sille ei edes ammattipukki voi mitään.
Näyttää, että tulossa on musta joulu. Sille ei edes ammattipukki voi mitään.

Kun takana on yli 500 keikkaa punanutussa, jää jälkipolvillekin jotain kerrottavaa.

Paavo Mäkinen on kiertänyt koteja joulupukkina vuodesta 1983 asti. Viime vuodet hän on tehnyt keikkaa tonttuineen ja valkoisine partoineen Lempäälässä.

Mäkinen korostaa, että pukkina toimiminen on hänelle kunniatehtävä.

– Pukin on tiedostettava joulun merkitys. Tätä ei tehdä vain rahasta. Joulu on rentoutumista, rauhoittumista ja yhdessäoloa, ja joulupukkihan edustaa näitä myönteisiä arvoja.

Partaansa myhäilevä ja lahjoja tuova, positiivinen hyypiö on tuttu näky kaikkialla maailmassa. Venäjällä on pakkasukko ja Amerikassa se vaarallisen ylipainoinen ja höntti kokispukki.

Millainen sitten on tyypillinen suomalainen pukki?

– Suomalainen joulupukki on ilman muuta huumormiehiä. Pukki on jo hyvässä setäiässä, mutta kuitenkin sopivan lapsenmielinen. Hän pitää lapsista sekä leikkisistä isistä ja vaareista.

– Eniten joulupukin mieleen ovat kuitenkin  rouvat. Sellaiset, miten sen nyt sanoisi, joilla on vähän pilkettä silmäkulmissa, Mäkinen naurahtaa.

Joulupukilla on myös paljon valtaa. Hänen alaisuudessan toimii vakoiluorganisaatio, josta moni valtiokin on kateellinen. Pukilla on näet käytettävissään vanhemmat ja isovanhemmat sekä heidän varallisuutensa, joka siirretään joulupukin kautta lapsille lahjojen muodossa. Se on varsin tehokas systeemi.

Itse asiassa harvoin tulee ajateltua, miltä joulu näyttää pukkinaamarin takaa. Mäkinen vakuuttaa, että professionaalijoulupukkina tulee nähtyä kaikenlaista.

Tämän jutun yhteydessä on luettavissa muutama hauska pukkitarina Mäkisen kertomana.

Lapset eivät pilaa joulua ikinä

Paavo Mäkinen vakuuttaa, että hänen pukkiuransa aikana lapset eivät ole olleet kertaakaan ikäviä. Pikemminkin aikuiset ovat aiheuttaneet joskus harmaita hiuksia ymmärtämättömyydellään.

– Yleensä pahin virhe on se, kun vanhemmat sanoo, että menepäs koettamaan pukin partaa.

Lapsenmielisyys nousee Mäkisen puheissa esiin tämän tuosta. Hän näkee, että ammattijoulupukki ei kasva koskaan aikuiseksi.

– Joulupukkina heiluminen on ikään kuin yksi muoto Peter Panista. Ja joulupukki, joka tuottaa iloa, on pukki, joka halutaan nähdä toistekin.

Mäkinen vakuuttaa, että show’ta riittää aina, mutta ikinä koko esitystä ei ole vedetty loppuun asti.

– Joko lapset tai vanhemmat hermostuvat. Koskaan emme ole olleet yhdessä paikassa 15 minuuttia kauempaa.

Pukilla on myös ammattiylpeytensä. Joulupukit tietysti morjestavat kollegaa, kun ajetaan kylällä vastaan. Elävänä Mäkisen mieleen ovat jäänet joulupukkien kokoontumisajot Tampereen City-Kesoililla.

– Parhaimmillaan paikalla oli samaan aikaan 20 pukkia pöydässä kahvilla. Olin silloin ainoa, jolla oli muori mukana.

 

Amerikan-pukki tulee savupiipusta, suomalainen ovesta. Kuvausta varten pukki kuitenkin suostui katolle kiipeämään.
Amerikan-pukki tulee savupiipusta, suomalainen ovesta. Kuvausta varten pukki kuitenkin suostui katolle kiipeämään.

Tarinoita valkoisen parran takaa

Ammattijoulupukkina vuosia toiminut Paavo Mäkinen paljastaa mehukkaimmat sattumukset uransa ajalta

Suorittajaäiti voisi vähän hellittää

Ensimmäisen tarinan päähenkilönä on suorittaja-äiti. Se on tietty naistyyppi, jollaisia joulupukin työssä tulee vastaan silloin tällöin.

– Suorittajaäiti traumatisoi lapset, ja hänen toimintaansa pukki puuttuu aina, Paavo Mäkinen selvittää.

Suorittajan lisäksi tarinan perheeseen kuuluivat neljä- ja viisivuotiaat tytöt, isä ja yhdet isovanhemmat. Koti oli erittäin hienosti laitettu, se oikein sädehti. Äiti huseerasi edestakaisin stressaantuneen oloisena. Pukki yritti rauhoittaa tilannetta. Tunnelma säilyi kireänä.

– Lauloimme hieman joululauluja. Pikkutytöt pysyttelivät turvallisen kahden ja puolen metrin päässä. He eivät selvästi uskaltaneet tulla lähellekään pukkia.

Sitten äiti keksi, että menkääpä tytöt pukin syliin. Koettakaapa partaa ja otetaan valokuvia, äiti käski.

– Toinen meni isin jalan taakse, toinen sohvan taakse. Äiti vaati, että lasten on mentävä. Eivät he uskalla, Mäkinen kertoo.

– No, sitten äiti kantaa lapset pukin syliin ja tokaisee: pukki vie lahjat pois, jos ei nyt oteta valokuvia.

Tähän vastauksena pukki kumautti lattiaan ja sanoi: joulupukki ei vie lahjoja pois.

Sitten rouva painui suoraa päätä keittiöön eikä tullut enää takaisin.

Vaari jäi hihittämään ja hytkymään sohvalle.

– Tässä tapauksessa äidillä katosi kontrolli täysin. Hän unohti, että olemme leikkimässä – mutta lasten ehdoilla.

Ei huonoja vitsejä, kiitos

Yleensä tulee ongelmia, kun pukki kertoo huonon vitsin. Erityisen paha pukki kertoo vitsin, jossa nauretaan paikallaolijoille.

Esimerkkeinä vitsit puhevioista, lihavuudesta, vammaisuudesta tai ihonväristä.

– Kaikki nämä virheet on tehty, ja se hävettää kahdenkymmenen vuoden päästäkin.

Ole ajoissa ja muista nimet

Ongelmia on tiedossa, jos joulupukki tulee käymään väärään aikaan – tai ei ollenkaan.

– Me harjoittelemme pukkikierrosta etukäteen. Olemme myyneet reittilistan, jonka merkitsemme kartalle ja pyrimme luomaan etenemisestä mahdollisimman sujuvaa.

Mäkinen toteaa, että sisään tullessa kannattaa muistaa lasten nimet, muuten ei kuivin jaloin selviä. Hän lisää, että äitejä kannattaa kehua.

– Isukit ja vaarit nauravat aina, kun vaimoja kehutaan. Ikinä en ole saanut pahoja katseita.

Vanhempia Mäkinen kehottaa yhtymään leikkiin.

– Äitien ja isien pahin virhe on jöröttää. Jos maksaa siitä, että sisälle tulee satuolento, on ihan turha esittääaikuista, Mäkinen naurahtaa.

– Joulu syntyy siitä, että lapset saavat edes yhdeksi illaksi vanhemmat täysin käyttöönsä. Tilanteelle pitää antautua. Kiekko-Tamia lainaten, joulukin on momemtum game.

Rauhassa sen iloliemen kanssa

Mäkinen muistaa useammankin tapauksen, kun kotijoukot ovat olleet hieman maistissa.

– Eräällä kerralla isukki oli ottanut ohrarokkaa pari kuppia enemmän kuin oli tarpeen. Hän päätti soittaa ja pyytää pukkia yhtymään, Mäkinen muistelee.

– Ei siinä mitään, mutta hän oli unohtanut sävellajit ja vähän muutakin. Musiikkiesitys saatiin vedettyä läpi, mutta ongelma oli se, että joulupukin myötähäpeä ylitti normaalin kestokyvyn.

Muista tarkastaa parta!

Oli illan ensimmäinen keikka, ja Mäkinen oli pimeässä autossa kiskaissut epähuomiossa parran väärinpäin.

– Onneksi lapset olivat tuolloin sen verran pieniä, emmekä tainneet jäädä kiinni. Vaikka kyllä yksi lapsista taisi sanoa, että joulupukilla on vähän omituinen parta

Hyvän mielen keikka

Kaikkien Mäkisen tekemien 500 keikan joukossa on kaksi sellaista tapausta, että rahat on jäänyt ottamatta. Toisessa näistä tilanne oli selvä jo ovelle tultaessa.

Lahjoja oli vain yksi kullekin. Pian sisällä pääsyn jälkeen paljastui, että perheen taloudellinen tilanne on todella  vaikea. Siitä huolimatta joulupukki oli tilattu lapsille.

– Tällaiset tilanteet täytyy haistaa. Silloin huomasin heti, että perhe tarvitsee tämän rahan enemmän kuin minä.

Tuolla keikalla Mäkinen ei ottanut kirjekuorta vastaan.

– Pieni ele saattaa olla perheelle iso juttu. Uskon, että näin joulun idean tuleekin toimia. Raha ei voi, eikä saa ainoa motiivi. Joulupukin täytyy ajatella ensin lapsia.