Lähes jokaisella alakoululaisella on nykyään oma kännykkä. 4.–6.-luokkalaisista lähes 90 prosenttia käyttää nettiä viikoittain, ja yli 80 prosentilla on profiili jossain verkon yhteisöpalvelussa. Sähköisen median välineet ovat läsnä lasten jokapäiväisessä arjessa, mutta verkossa tarvitaan muutakin kuin pelkkiä teknisiä käyttötaitoja. Median murros on tuonut mediatuottamisen mahdollisuudet myös lasten ulottuville.
Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistys pitää Kuljun koululla 4.–6.-luokkalaisille koululaisille suunnattua teemakerhoa, jossa keskitytään turvallisiin mediataitoihin ja erilaisiin elämysten, oppimisen ja itse tekemisen mahdollisuuksiin sähköisissä medioissa.
– Kerhossa lapset pääsevät valokuvaamaan, kirjoittamaan, tekemään videoita ja pitämään kerhoblogia. Lisäksi digitaalisia pelejä ja fanituotteita tarkastellaan uudesta näkökulmasta. Samalla opitaan turvallista netinkäyttöä ja netikettiä, sanoo Karo-Liina Kähkölä Pirkkalan-Lempäälän 4H ry:stä
Läsnäoloa lasten media-arjessa
Lapset ovat usein teknisesti taitavia median käyttäjiä. Mitä nuorempi lapsi, sitä vähemmän hänelle on kuitenkin ehtinyt kertyä kokemuksia ja taitoja käsitellä asioita, joita hän mediassa kohtaa.
– Tärkeintä, mitä vanhemmat voivat tehdä, on olla kiinnostuneita ja läsnä oman lapsensa media-arjessa, mediakasvatuksen asiantuntija Johanna Sommers-Piiroinen Pelastakaa Lapset ry:stä muistuttaa.
– Paras opas lasten mediamaailmaan on lapsi itse. Vanhempia tarvitaan kulkemaan lasten rinnalla: tutustumaan, seuraamaan, ohjaamaan ja rikastuttamaan lapsen mediankäyttöä ja -kokemuksia.
Yhteiset pelisäännöt auttavat
– Kotona kannattaa keskustella median käytön turvallisuudesta ja mahdollisista pulmakohdista jo ennen kuin jotain ikävää tai hämmentävää tapahtuu. Puheeksi on hyvä ottaa esimerkiksi toisten huomioonottaminen sekä oman ja muiden ihmisten yksityisyyden suojaaminen verkossa. Myös kuvaamisesta ja kuvien jakamisesta kannattaa keskustella yhdessä, kuten myös pelien ja muiden sovellusten lataamisesta ja käyttämisestä, Sommers-Piiroinen luettelee.
Arkea helpottaa, kun perheessä sovitaan yhdessä median käytön pelisäännöt. Sommers-Piiroinen korostaa, että lapsi on otettava mukaan sopimaan asioista ja myös aikuisten on sitouduttava yhteisiin sopimuksiin, sillä vanhempien oma median käyttö toimii mallina lapsille.
Viime kädessä vanhemmalla on vastuu tarvittaessa rajoittaa lapsen mediankäyttöä ja suojella häntä verkon kautta avautuvan maailman haitoilta
– Pelien, elokuvien ja tv-ohjelmien ikärajat eivät ole pelkkiä suosituksia, vaan ne kertovat sisällön haitallisuudesta lapsille. Vanhempien tehtävänä on huolehtia, että kotona noudatetaan pelien ja ohjelmien ikärajoja, Sommers-Piiroinen korostaa.
Lapsen tärkein medialaite
Sääntöjen ja suojelun ohella lapset tarvitsevat myös rohkaisua luovaan mediankäyttöön ja oppimiseen median avulla. Esimerkiksi monen lapsen taskusta löytyvä älypuhelin mahdollistaa paljon muutakin kuin yhteydenpidon vanhempiin ja kavereihin. Se tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet paitsi median kuluttamiseen, kuten pelaamiseen, musiikin kuunteluun ja videoiden ja kuvien katseluun, myös itse tekemiseen, luovaan ilmaisuun ja omien mediatuotosten jakamiseen verkossa.
Sommers-Piiroisen mukaan moni vanhempi ei välttämättä tule ajatelleeksi tätä hankkiessaan lapselle puhelinta yhteydenpidon ja turvallisuudentunteen takia. Heti ensimmäisestä kännykästään alkaen lapsen onkin hyvä saada opastusta siihen, miten mediassa ja verkkoyhteisöissä toimitaan turvallisesti ja muita kunnioittaen.
Jutta Setälä
