Kansainvälistä ja kotimaista apua

Sierraleonelainen Mamie Yongai Keneman ebolaklinikalla. Hän pääsee parantuneena kotiin Freetowniin lastensa luokse. Hän saa mukaansa  ruokaa, rahaa, keittiötarvikkeita, öljyä, patjan sekä uudet vaatteet.  Kaikista tärkeintä on klinikalta saatu todistus siitä, että hän on parantunut. Kuva: Suomen  Punaisen Ristin kuvapankki/Maija Tammi
Sierraleonelainen Mamie Yongai Keneman ebolaklinikalla. Hän pääsee parantuneena kotiin Freetowniin lastensa luokse. Hän saa mukaansa ruokaa, rahaa, keittiötarvikkeita, öljyä, patjan sekä uudet vaatteet. Kaikista tärkeintä on klinikalta saatu todistus siitä, että hän on parantunut. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuvapankki/Maija Tammi

Sääksjärven koululla saatiin 25. marraskuuta kuulla Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtajan Kalle Löövin esitys ajankohtaisesta Länsi-Afrikan alueen ebolatilanteesta ja Suomen avusta.

Ebolavirus tunnistettiin vuonna 1976, kun entisessä Zairessa eli nykyisessä Kongon demokraattisessa tasavallassa puhkesi ebolaepidemia. Nimensä virus sai Kongossa sijaitsevasta Ebola-nimisestä joesta.  Sen jälkeen tautia on havaittu ihmisillä myös Ugandassa, Sudanissa, Gabonissa, Guineassa, Sierra Leonessa ja Senegalissa.  Vuoden 2014 alussa Guineassa sairastuneesta pikkulapsesta sai alkunsa ennen näkemättömän laaja Länsi-Afrikan ebolaepidemia, jonka myötä tauti  levisi myös Liberiaan, Sierra Leoneen  ja Nigeriaan sekä yksittäistapauksina Espanjaan, Yhdysvaltoihin ja Maliin.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan ebolatartuntoja oli Länsi-Afrikassa yhteensä 16 169, niistä eniten Liberiassa, Sierra Leonessa ja Guineassa. Sairastuneista 6 928 on kuollut.

Tautia esiintyy ihmisen lisäksi myös muilla nisäkkäillä, erityisesti ihmisapinoilla ja hedelmälepakoilla.  Tauti ei tartu ilmateitse, esimerkiksi hyttysten tai hengityksen välityksellä eikä ruoan tai juoman kautta, vaan se edellyttää kontaktia sairastuneen ruumiinnesteiden, kuten veren, oksennuksen tai syljen kanssa. Virus säilyy hengissä vain lyhyen aikaa kuivuneilla pinnoilla ja auringon valossa.  Se tuhoutuu helposti saippualla tai kloorikäsittelyllä. Ensiarvoisen tärkeää on valistaa ihmisiä oikeanlaisiin tartuntoja estäviin suojakäytäntöihin, erityisesti menehtyneiden turvallisessa hautaamisessa. Epidemioita ovat vauhdittaneet afrikkalaiset hautajaisrituaalit, joissa ruumista kosketellaan.

Suomen Punaisella Ristillä on ollut avustustyöntekijöitä ebolasta kärsivissä maissa huhtikuusta 2014 lähtien. Kansainvälisellä Punaisella Ristillä on Sierra Leonessa Kenemassa 60-paikkainen klinikka, jossa Suomen avustustyöntekijät ovat elokuusta lähtien ponnistelleet ääriolosuhteissa sairastuneiden auttamiseksi ja taudin leviämisen estämiseksi.

Hoitohenkilökunnasta on alueella pulaa, joten kansainvälinen tuki on todella tärkeää. Mitä aiemmin ja nopeammin tauti huomataan, sitä vähemmällä selvitään.  Infektion alkuvaiheessa sairastuneen virusmäärät ovat vähäisiä, ja tartuntariski on silloin vielä pieni.   Tartunnat on useissa maissa saatu laskuun, esimerkiksi Nigeria, Senegal ja Kongo ovat jo puhtaita.

Vasta testausvaiheessa olevan rokotteen saaminen käyttöön kestää vielä pitkään.

Lempäälästä kerätään vaatteita Kalkkuun

Leppoisa kahvihetki ennen vakavaa ajankohtaista asiaa, Kalle Löövi kolmas oikealta. Kuva: Kirsti Siitonen
Leppoisa kahvihetki ennen vakavaa ajankohtaista asiaa, Kalle Löövi kolmas oikealta. Kuva: Kirsti Siitonen

Suomen Punaisen Ristin Kalkun logistiikkakeskuksesta on viety iso laivakontillinen vaatetta Ebola-alueelle. Ebolapotilaiden vanhat vaatteet joudutaan polttamaan viruksen leviämisvaaran takia. Kalkkuun otetaan jatkuvasti vastaan ehjiä ja puhtaita arkivaatteita. Kalkun vaateavun hyvästä tasosta kertoo, että Ukraina halusi vaateapua nimenomaan Suomesta. Tampereelta on lähtenyt kaksi rekkaa vaatteita Ukrainaan. Lempäälän alueella Punaisen ristin vaatekeräystä Kalkkuun on tehty vuosittain.

Kalkun logistiikkakeskus ylläpitää niin Suomen Punaisen Ristin kansainvälistä auttamisvalmiutta kuin kotimaan valmiusvarastoa katastrofitilanteiden varalle.

Myös kotimaan onnettomuustilanteissa on mahdollista hyödyntää logistiikkakeskusta.  Jos vaikkapa juomavesi on jostain syystä käynyt kelpaamattomaksi, vesikanistereita voi kysyä ensin Kalkusta. Tai sairaalasänkyjä tarvitessa voi tiedustella niitä Kalkusta. Syksyllä 2011 Kalkusta toimitettiin sänkyjä Turun sairaalapalosta evakuoiduille potilaille Saloon perustettuun majoituspisteeseen.

 

Kirsti Siitonen