Koiras ja naaras tapaavat toisensa ensi kertaa syksyn jälkeen vanhalla pesällään
vietettyään koko talven erillään Afrikan sademetsäalueella.
Satelliittimehiläishaukoista Päivi naaras palasi 2.6., hämeenkyröläinen Annika-
naaras 26.5. ja lavialainen Joukokoirashaukka 20.5., kaikki vanhoille pesilleen.
Kuva Jere Toivola.
Vesilahden kuuluisin lintu, satelliittilähettimellä Saastojärven maastossa 13.8.2013 varustettu mehiläishaukkanaaras ”Päivi” palasi onnistuneesti vanhalle pesäreviirilleen 2.6., eli riittävän aikaisin, jotta pesintä onnistuisi. Huikea paluumatka Etelä-Afrikasta alkoi 21.4. edeten tänä vuonna melko suoraan pohjoista kohti, vain Saharan ohittaen itäpuolelta ja Välimeren ja Mustanmeren kiertäen.
Päivin paluuta odotettiin jännityksellä, sillä kahtena viime syksynä Päivi on muuttanut ennätyksellisen kauas Etelä-Afrikkaan Johannesburgin liepeille.
hautomisurakan jälkeen. Poikue on tiiviisti yhdessä koko kesän ja muutomatkallekin
poikaset lähtevät emojen mukana. Poikaset ruokailevat itsenäisesti heti
kuoriutumisen jälkeen emojen pitäessä tarkasti vahtia ja päästäen aika metakan
huomatessaan lähestyvän vaaran.
Kuva Kari Isokivijärvi
Viime vuoden paluumatkalla Päivi varmaankin huomasi tehneensä virheen, sillä kotiinpaluu myöhästyi pahasti. Viime kesänä Vesilahdelle saavuttiin vasta 27.6. eli aivan liian myöhään. Pesintä jäi väliin. Nyt asia korjaantui Päivin kokemuksen perusteella.
Päivi-haukan paluun aikaan on monilla lajeilla pesintä jo pitkällä ja joutsenenkin poikaset kuoriutuvat Lempäälän ja Vesilahden korkeudella kesäkuun alussa. Kansallislintumme menestystarinalle ei näytä loppua tulevan, sillä viime vuonna Pirkanmaalla todettiin 288 varmistettua laulujoutsenen pesintää. Niistä kolme pesintää oli Lempäälässä ja viisi Vesilahdessa.
Todellisuudessa laulujoutsenkanta on huomattavasti suurempi, kuin pesivien parien perusteella voisi arvioida. Huomattava osa joutsenistamme on nuorta pesimätöntä ikäluokkaa, joka viettää kesällä huoletonta elämää laiduntaen suurina valkolintuparvina pelloilla kuin lampaat.
Kuvaavaa joutsenmassoille on, että vielä 16.5. Vesilahden Koskenkylässä Jani Vastamäki laski 95 pesimätöntä joutsenta. Vesilahden Rikalanjärvellä havainnoitiin 12.4. kevään komein kertymä,220 valkolintua.
Laulujoutsen aloittaa pesinnän vasta 4-5 vuotiaina, mutta kihlapariaikana osa linnuista rakentelee jo pesiäkin, kuitenkaan vielä munimatta .
Laulujoutsenen Pirkanmaan ensi pesintä todettiin vuonna 1974 Kurun Keihäsjärvellä,josta levittäytyminen alkoi. Nykyään laulujoutsen pesii kaikissa Pirkanmaan kunnissa. Suurin pesivä parimäärä oli viime vuonna Sastamalassa, 48 paria.
Teksti: Hannu Järvinen
