Automaattiohjaus on tällä hetkellä maailmalla autoilun iso juttu. Missä määrin se toteutuu, on epävarmaa. Robottiautojen teknologia on vielä kehittymässä, kertoo VTT:n erikoistutkija Ari Virtanen.
– Taso ei ole lähellekään sitä, että robottiautoja voitaisiin tuoda myyntiin kuluttajille. Ja voi olla, ettei niin koskaan tapahdukaan. Google kuitenkin panostaa 50 miljoonaa vuodessa robottiautojen kehitykseen, ja autotehtaatkin ovat tosissaan liikkeellä.
Automaatisen liikenteen visio on jo vanha, Ari Virtanen muistuttaa. Sen esitteli autovalmistaja General Motors New Yorkin maailmannäyttelyssä vuonna 1939.
– Ensimmäinen teleoperoitu auto oli liikenteessä vuonna 1925 ja automaattista autoa on käytännössä kehitetty 50-luvulta eteenpäin. Googlen kehittämät robottiautot ovat jatkumoa tälle.
– Ruuhka-ajon automatisointi voisi olla ensimmäisiä täysin autonomisia toimintoja. Vauhti jonossa matelevissa autoissa on niin alhainen, että riskitkin ovat pienet. Se kuulostaa itsestänikin hyödylliseltä.
VTT:llä on tutkittu ja kehitetty älyliikennettä hyvän aikaa. Suomessa viranomaistahot, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Liikennevirasto sekä ja Liikenneministeriö ovat olleet aktiivisesti kiinnostuneita siitä, miten automaatio vaikuttaa liikenteessä. Tässä VTT on toiminut asiantuntijana pitkän kokemuksensa avulla.
Autot viestivät toisilleen
Automaattiohjauksessa olevia kulkupelejä on jo ollut liikenteessä Suomessakin. Esimerkiksi Vantaan Asuntomessuilla oli kesällä käytössä ilman kuljettajaa operoivia sähköisiä busseja.
Ari Virtanen huomauttaa bussien kulkeneen gps-ohjauksella tarkasti kartoitettuja teitä pitkin.
– On eri asia tehdä joukkoliikenneratkaisuja, järjestelmiä, joiden mukaan ajetaan tietyllä ennalta määritetyllä reitillä kuin yleisesti käytössä olevia robottiautoja.
– Kyseisten bussien reitit ovat ennalta tiedettyjä ja ne voidaan kartoittaa hyvinkin tarkasti. Robottiautoissa suuriin kartta-aineistoihin pohjautuva navigointi on ongelmallista. Kartoituksen pitää olla hyvin mittatarkkaa ja virheetöntä ja aineiston pitäisi olla myös täysin ajan tasalla.
Suomen ilmastossa automaattiauton käyttöaika myös uhkaa jäädä lyhyeksi. VTT:llä yritetäänkin selvittää, miten automaattiauto sopeutuisi Suomen oloihin.
– VTT on mukana kehittämässä uusia tutkia, lasereita ja kameroita, jotka toimisivat myös haastavissa olosuhteissa, Virtanen kertoo.
Tutkimuksissa on pureuduttu myös autojen väliseen kommunikointiin. Liikenneturvallisuus voi tulevaisuudessa parantua, kun älyliikenteessä autot voivat viestiä toisilleen.
– Jos tiellä on liukkautta, vastaantuleva auto voi radiotekniikalla varoittaa siitä sinua etukäteen.
– Paljon on puhuttu myös automaattisesta eCall-järjestelmästä. Siis jos auto ajaa ulos tieltä, se automaattisesti soittaa hätäkeskukseen. Olemme VTT:llä työstäneet järjestelmää Suomeen sopivaksi, mutta laajempi kenttätestaus on juuri käynnistymässä Trafin toimeksiannosta.
Mahdollista myös on, että autot ajavat tulevaisuudessa puskuri puskurissa, jolloin tienkäyttö olisi tehokkaampaa eikä haitariliikettä muodostuisi. Peräänajojen välttämisestä huolehtisi elektroninen jarruvalo, Virtanen toteaa.
– Kun edellä menevä auto jarruttaa, lähettää se signaalin, joka kulkee koko jonon läpi, ja koko jono jarruttaa samanaikaisesti. Tällöin jonoajosta tuttu haitariliike saadaan hallintaan ja liikenne sujuvoituu.
Automaattiautoihin suunniteltua tekniikkaa voi hyödyntää myös työkoneissa. Ari Virtanen on ollut työstämässä satamaturvallisuuteen liittyvää konttilukkien välistä kommunikointia sekä kuorma-auton kuolleita kulmia valvovaa kameratekniikkaa.
– Jos joku tulee kuorma-auton sivulle, anturit havaitsevat henkilön ja ilmoittavat siitä kuljettajalle.
Älyautojen tulo pitkissä puissa
Mielikuvituksellisia konseptiautoja on jo olemassa, mutta miksi teknisten innovaatioiden käyttöönotto junnaa? Jotkin älyliikenteeseen liittyvät ratkaisut ovat Ari Virtasen mukaan teknisesti helppoja toteuttaa, mutta asiaan liittyy paljon standardointia, rahoituskysymyksiä ja kansainvälistä politiikkaakin. Myös väärinkäytökset täytyy ottaa huomioon.
– Robottiauton voi laittaa navigoimaan kaistaviivojen perusteella, mutta mitä jos joku käy maalaamalla muuttamassa niitä?
– Käyttöön tulevat ne asiat, mistä on hyötyä. Suurin osa ideoista menee roskikseen tai tulee jossain toisessa muodossa vuosien päästä. Se on tutkimuksen perusongelma, mistä hyvänä esimerkkinä on paristo. Kun herra Volta keksi pariston, ei sille ollut käyttöä 30 vuoteen, hän kuvaa.
– Liikkuvaa robotiikkaa kehitettiin VTT:llä 1990-luvulla paljonkin, mutta projektit hävisivät 2000-luvulla. Nyt niitä herätetään uudelleen henkiin. Ehkä Googlen robottiauto on herättänyt kiinnostuksen.
– Tämä asia on pitkissä puissa.
Ari Virtanen
Asuu Lempäälän Kiviahossa.
Työskennellyt VTT:llä 25 vuotta. – Valmistuin aikoinaan koneinsinööriksi. Tein työkseni hetken paperikoneen hydrauliikkajärjestelmiä, mutta kun olet tehnyt yhden, olet nähnyt ne kaikki. Täällä saa tehdä kaikkea kiinnostavaa ja uutta.
Harrastaa 1980-90-luvun Citroënien laittoa. Kotoa löytyy muun muassa Citroën Xantia ja Bx. Ranskalaiset menopelit kiinnostavat Virtasta muun muassa niissä käytettyjen epätavallisten teknisten ratkaisujen vuoksi.
