Ampaiset oviparien lävitse tuulikaappiin ja sisälle kahvilaan. Ei ihan niin helppo homma, kun alla on neljä pyörää. Liikuntarajoitteisille, pyörätuolia käyttäville tai lastenvaunujen kanssa liikkuville moni reitti huonon suunnittelun vuoksi hankaloituu, pitenee tai estyy täysin.
Lempääläläiset Satu Pasanen ja Stella, 4 kk, sekä Essi Vuorenmaa ja Joona, 3,5 kk, ovat huomanneet, ettei esteettömyys ole Lempäälän keskustassa itsestäänselvyys. Vaunujen kanssa liikkuminen on paikoin hankalaa, joskus mahdotonta.
Esteettömyys tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että liikkuminen tehdään liikuntaesteisille helpommaksi; portaiden vieressä on liuska tai hissi, tuulikaapit ovat riittävän suuria ja tuulikaapin sisäovi avautuu kulkusuuntaan.
Naisten kokemuksen perusteella tuskanhien nostaa Lempäälän pääkirjasto.
– Toisessa kerroksessa olevaan kirjastoon on kuljettava hissillä, missä vaunujen ja oven väliin jää noin viisi senttiä, ja itsekin pitäisi mahtua kyytiin, Pasanen toteaa.
– Kävisin kirjastossa useammin, jos se olisi helpompaa, hän lisää.
Toinen vaikea paikka on Tokmanni, jonka ylipursuava tarjonta tekee liikkumisen hankalaksi.
– Asioimme mieluummin Ideaparkin Tokmannilla, kuvaa Vuorenmaa.
– Halu olisi käyttää palveluja ennemmin Lempäälässä kuin lähteä muualle.
Helppoa ei ole bussissakaan
Linja-autopysäkit ja bussit saavat vaunuväeltä risuja. Satu Pasasella on auto käytössä vain silloin tällöin, joten kulkeminen esimerkiksi vauvatanssiin tapahtuu pääasiassa bussilla. Aurauksen jälkeen jättämät lumivallit tekevät matkanteosta tukalan.
– Etenkin terveyskeskuksen kohdalla on hankala päästä pois bussista korokkeettoman pysäkin takia, jollei bussi ole matalalattiabussi. Matkaa bussin lattian ja maan väliin jää reilusti. Suojateiden kohdalla tiessä on yleensä useampi lumiseinämä, naiset kuvaavat.
Suurin ongelma on kuitenkin bussien tilanpuute. Esimerkiksi linjan 55 busseissa ei aina ole keskiosan vaunupaikkaa vaan kuskin täytyy laittaa vaunut alas matkatavaratilaan. Penkkiin könytään vauvan ja mahdollisten ostosten kanssa.
Tällä hetkellä vaunut on myös jätettävä lipun leimauksen ajaksi yksin ja toivottava kuskin odottavan liikkeellelähdön kanssa. Kesäkuusta eteenpäin rattaiden kanssa bussissa liikkuminen on kuitenkin Lempäälässäkin maksutonta.
Pasasen mukaan myös kanssamatkustajien ikävä asenne ryöpsähtää joukkoliikenteessä. Koska vaunut vievät tilaa bussissa, jotkut provosoituvat siitä.
– Kerran vanhempi mies tuuppasi minut vaunujen päälle ja on minulle myös huudettu. Kukaan ei ole tullut apuun niissä tilanteessa ja vei intoa kulkea bussilla, Satu Pasanen kuvaa.
– Toki mukaviakin asioita on. Minulle tarjottiin hiljattain apua. Nuori nainen kysyi Hakkarin pysäkillä, voiko hän auttaa. Olin otettu.
Esteettömyys mielessä, kun rakennetaan
Satu Pasanen ja Essi Vuorenmaa toivovat, että esteettömyys ja eri sidosryhmät otetaan huomioon esimerkiksi uutta Lempäälä-taloa suunnitellessa. He painottavat myös, että asia koskettaa isompaa ihmisryhmää kuin vain lastenvaunujen kanssa kulkevia äitejä.
– Lastenvaunujen kanssa esteettömyysongelmat ovat vain väliaikaisia, pyörätuolilla kulkeville ne ovat pysyviä. Esteettömyys täytyisi ratkaista nykyistä luovemmalla tavalla.
– Jos liikekiinteistöön ei ole mahdollista hankkia automaattiovea tai invaovea, olisi edes ovikello, jolla voisi soittaa henkilökuntaa apuun. Hissikorjauksiin voi hakea valtionavustusta, he mainitsevat.
Perustelukin on vahva:
– Ravintola tai muu paikka, joka on panostanut esteettömään kulkemiseen, saa kuluttamani rahat, Satu Pasanen toteaa.
Asetukset edellyttävät esteettömyyttä
Lempäälässä on tehty esteettömyyskartoituksia ja Lempäälän Vammaisneuvosto on laatinut Esteetön Lempäälä -raportin vuonna 2013. Raportissa on kuvattu havaittuja esteettömyysongelmia ja annettu toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia.
Raportissa todetaan, että Lempäälässä löytyy lukuisia esimerkkejä sekä hyvistä että huonoista ratkaisuista, ja että suuri osa huonoista on ajalta, jolloin esteettömyyttä ei osattu ottaa huomioon eikä ollut olemassa lakeja tai määräyksiä, joissa olisi vaadittu esteetöntä rakentamista. Nykyään muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää rakentamaan esteettömiä asuin- ja toimintaympäristöjä.
