”Pääskysestä ei päivääkään…”. Sananlasku on jäänyt ajasta jälkeen ilmastonmuutoksen seurauksena, sillä kesäntuojat haarapääsky ja räystäspääsky saapuivat jo 18. huhtikuuta Lempäälään, ensimmäisinä Pirkanmaalla ja juuri Ahtialanjärvelle – kuinkas muuten.
Haara- ja räystäspääsky nimettiin vuoden 2015 linnuiksi maanlaajuisessa seurannassa. Molempien pääskylajien pesimäkanta on romahtanut valitettavalla tavalla. Linjalaskenta-aineistojen mukaan räystäspääsky on vähentynyt peräti 75 prosenttia viimeisen 30 vuoden aikana.
Haarapääskyn uusin kannanarvio on 100 000–150 000 paria, kun se vielä 1950-luvulla oli lähes 300 000 paria.
Pääskyjen väheneminen johtuu Birdlifen mukaan ensisijaisesti maaseudun muutoksista, karjatilojen vähenemisestä. Myös peltojen salaojitus ja torjunta-aineiden käyttö on suuresti vähentänyt hyönteisravinnon määrää.
Etelä-Euroopassa tapetaan laittomasti kymmeniä miljoonia muuttolintujamme: pääskyjä, punarintoja, kivitaskuja, mustapääkerttuja, harmaasieppoja, eikä se voi olla näkymättä lintukannoissamme. Lasse J. Laineen mukaan pelkästään Nigeriassa pyydetään vuosittain 200 000 haarapääskyä ruoaksi sikäläisen perinteen mukaan.
Kotimaassa pääskyjä voi auttaa monella tavalla – ja pitääkin. Räystään alle naulattu poikittainen lauta on hyvä pesäalusta pääskyille ja harmaasiepoille. Räystäspääskyille on saatavissa myös betonisia pesäpönttöjä pesärosvoja vastaan. Pihamaalle voi tuoda märkää savea, josta pääskyt voivat muurata pesänsä.
Käpytikka, orava ja harakka ovat todellisia pääskyn pesien tuhoajia, joten nämä veijarit on syytä karkoittaa pääsky-yhdyskunnan luota.
Haarapääskyjä on rengastettu noin 300 000 yksilöä erityisesti EURINGin haarapääskyprojektin aikana. Rengastuksen avulla on voitu todeta, että haarapääskyt pesivät 95 prosenttisesti vanhassa pesäpaikassa, jos se vain on säilynyt. Poikasista 95 prosenttisesti tavataan 16 km:n säteellä syntymäalueesta. Talvi vietetään Etelä-Afrikassa, jonne pääskyt saapuvat lokakuun lopulla.
Teksti: Hannu Järvinen