Perinteiset kädentaidot -ryhmiin kaivataan erityisesti nuorta väkeä
kirkonkylästä, Osmo Lepola Riehusta, Aapo Siltala Rämsööstä ja Jari Rantala Narvasta vaihtavat ideoita. Kuva: Arto Hämäläinen
Narvan monitoimitalolla kokoontuvassa puutyöpiirissä ollaan innoissaan, kun sähköiset työstökoneet on lopulta saatu käyttöön. EU-direktiivien mukaisten turvakatkaisimien asennuksen myötä sorveja, sahoja ja poria on jälleen lupa käyttää. Viime talvena osana Perinteiset kädentaidot -hanketta aloittanut puutyöpiiri on viime viikkoina keskittynyt vanhojen perinnelelujen värkkäämiseen. On syntynyt sahuria, tikkaa, nokikolaria ja tikasukkoa. Seinän takana askartelupiiri on muokannut kierrätysmateriaaleja ja muita arkisia materiaaleja muun muassa koruiksi ja jalkineiksi. Materiaalista riippumatta harrastajien mielessä on pyörinyt ajatus kehitellä täytettä lähestyvän joulun lahjapaketteihin.
Rämsööstä Narvaan ajellut Aapo Siltala viihtyy sorvin ääressä. Hän on itseopiskellut puutyön taitaja.
– Koulutusta alalle ei ole, kirjoista olen vähän katsellut. On tuo luonne sellainen, että kaikkea täytyy kokeilla ja konstailla, Siltala toteaa kiinnittäessään pientä kynäsorvintaan ison sorvin hampaisiin.
Materiaaleista Siltala on kokeillut jo visakoivua, lehtikuusta ja tammea. Kaikista on syntynyt kauniita ja toimivia kuulakärkikyniä, sillä taito on miehellä hyppysissä ja taltta oikeassa kulmassa. Kynän metalliset sisuskalut Siltalakin sentään hankkii ostamalla. Kyniä on kesästä alkaen ollut myynnissä Narvan kesätorilla.
Höyläpenkin ääressä pannunalusta katseellaan mittaileva Osmo Lepola Riehusta on tottunut puun käsittelyyn pienestä pitäen.
– Äidinisä oli sellainen, joka teki puusta mitä tahtoi, muun muassa huonekalut miehelään lähteville tyttärilleen, muistelee Lepola.
Nuorena miehenä Lepola suunnitteli puualaa, erityisesti koristeveistoa, tulevaksi ammatikseen. Elämä päätti kuitenkin toisin ja hänestä tuli maanviljelijä, kotitilansa pidon jatkaja. Halu luoda puusta jotain elävää ja ainutkertaista ei silti laantunut. Kun maitotilallisen arki antoi hieman periksi, Lepola suuntasi koristeveistoa oppimaan Lempäälä-opiston puutyöpiiriin. Eräällä kurssilla opettajana oli koristeveiston Suomen mestari Oiva Kentta, jonka opeilla Lepola veisti kotiinsa kustavilaiset huonekalut. Opiston opeilla on syntynyt myös useita könninkelloja.
Kun Lempäälä-opiston vanhat puuntyöstökoneet tulivat myyntiin, päätti Lepola hankkia kotiinsa tutut laitteet. Koneita varten piti laajentaa tiloja tilan lämpökeskuksessa. Toista tonnia painava tasohöylä ja muut järeät, vanhanaikaiset koneet ovat Riehussa edelleen käytössä.
Suomalaisesta puusta parhaiten koristeveistoon sopivana Lepola pitää koivua. Sen tasainen kovuus ei havupuun lailla ohjaile talttaa. Kuusi puolestaan sopii erinomaisesti kielisoittimien kaikukopan kansimateriaaliksi. Lepola toivoo, että vielä joskus pääsisi opettelemaan kanteleen tekoa.
Perinteisiä kädentaitoja ei Lepolan mielestä saa unohtaa tulevaisuudessakaan. Puutyöpiireihin hän kaipaa erityisesti lisää nuoria. Narvassa kokoonnutaan kerran viikossa torstaisin ja joukkoon mahtuu vielä.
Narvan monitoimitalolla kokoontunut ompelupiiri muuttui keväällä monipuolisemmaksi askartelupiiriksi. Hankesihteeri Hilkka Rantala kertoo, että joka toinen maanantai Lainaamon aukioloaikoina kokoontuva piiri on vetänyt säännöllisesti 10-12 osallistujaa, aikuisia ja lapsia. Piirillä ei ole varsinaista vetäjää, vaan askarteluidean keksinyt tai muuten kokenut henkilö on opastanut muita. Ohjaus on ilmaista eikä omia tarvikkeita tai työkaluja tarvita. Tähän mennessä on syntynyt kaulakoruja vanhoista huiveista, styrokspalloista ja muttereista, paperikukkia origamitekniikalla sekä heijastinpaperista sudenkorentoheijastimia. Joulua kohti mentäessä tulossa on himmeleitä ja muita olkitöitä, joulukorttipaja sekä kierrätysmateriaaleista tehtyjä joululahjoja.
Perjantaisin on vuorossa ammatilaisen vetämä tallukaskurssi. Taitokeskuksen Eeva Nytorp opastaa varrettomien, sisäkäyttöön tarkoitettujen tossutallukkaiden teossa. Viime vuonna hänen opeillaan tehtiin varrellisia tallukkaita Narvan markkinoiden tervamiehille. Tossutallukkaiden materiaalina käytetään Taitokeskuksen lumppukeräyksen tuottamaa huopaa. Koristelu tehdään oman maun mukaan.
vaikkapa tällainen mekaaninen sahuriukko, joka keinuen sahaa lankkua tai jäätä. Kuva: Arto Hämäläinen
Narvan ala-asteen päiväkerhoista on hoksattu, että kädentaidot-ryhmistä löytyy päteviä vetäjiä lasten harrastustoimintaan. Lainaamon ylijäämäkirjoja on tarkoitus käyttää askartelumateriaalina. Myös parsimisoppia on saatavissa. Omien sukkien parsiminen on nykyajan lapselle jännän eksoottista puuhaa.
Osana Perinteiset kädentaidot -hanketta Narvan Seurantalolla leivontapiiri tekee koeleivonnan vielä ennen joulua. Tammi-helmikuussa halukkaat pääsevät koettamaan rukiisen reikäleivän tekoa. Ajankohta varmistuu myöhemmin ja siitä ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomien MeNyt-palstalla.
