Maailmassa on tällä hetkellä yli 40 aseellista konfliktia, joissa kuolee vuosittain noin 200 000 ihmistä. Konfliktit tapahtuvat nykyisin useammin valtioiden sisällä kuin valtioiden välillä.
Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktin-tutkimuskeskus TAPRI:n tutkimusjohtajan, professori Tarja Väyrysen mukaan rauhattomuuksien, konfliktien, terrorismin ja väkivallan syntyyn vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä ovat muun muassa demokratian puute, yhteiskuntien kehittymättömyys, köyhyys, rikollisuus ja naisten asema.
Konflikteissa on usein paljon erilaisia osapuolia, mikä tekee niiden selvittämisestä hyvin vaikeaa. Konflikteissa on usein mukana ainakin yksi osapuoli, joka hyötyy konfliktista. Hyöty on yleensä valtaa tai rahaa.
Yhdistyneiden Kansakuntien rooli rauhansovittelussa on tärkeä. YK:n asema ei jäsenmaiden erimielisyyksistä johtuen ole kuitenkaan riittävän vahva. Rauhansovittelu voi kestää vuosia, eikä rauha sittenkään aina kestä, vaan rikkoutuu helposti. Konfliktin osapuolet voivat käyttää sovittelua myös omiin päinvastaisiin tarkoituksiinsa.
Presidentti Martti Ahtisaarella on rauhansovittelijana ollut jämäkkä tapa toimia. Hän on todennut, että neuvottelupöytään ei tulla leikkimään, vaan kaikilla osapuolilla on oltava todellinen halu rauhaan.
Nykyinen muuttunut maailmantilanne on tullut myös rauhantutkijoille yllätyksenä. Erityisesti läntisten demokratioiden viimeaikainen polarisaatiokehitys on näkynyt populismin nousuna erityisesti Ranskassa, Puolassa ja Unkarissa. Myös Englannin brexit ja Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat siitä esimerkkejä.
Nykyisenä ilmiönä ”pehmeän voiman” käyttöä todetaan erityisesti sosiaalisessa mediassa. Pehmeää vallankäyttöä ovat myös Venäjän pyrkimykset vaikuttaa läntisten demokratioiden vaaleihin, joista USA:ssa on saatu jo vahvaa näyttöä.
Lions Club Lempäälä oli kutsunut professori Tarja Väyrysen kokoukseensa 4. huhtikuuta Lempäälään pitämään esitelmän maailmanrauhasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Teksti: Markku Leino
Kuvat: Ilpo Laineenoja
