Parhaat lapsuusmuistoni sijoittuvat tietenkin kesiin. Aurinko porotti aina, päivät kuluivat ulkona ja elämä tuntui huolettomalta. Unohtumattomimmat muistoni ovat syntyneet kaikilla niillä jännittävillä matkoilla, joita teimme perheeni kanssa kotikaupungissani ja ympäri Suomen.
Hauskan kesän viettäminen onnistuu taatusti myös Lempäälän ja Vesilahden rajojen sisäpuolella. Tänä vuonna kokosimme kesätapahtumista kaksi kokonaista lehteä, joiden uumenista löytyy puuhattavaa tylsiin hetkiin. Esimerkiksi pyöräretki sopii lähes kaikille, jos reitin suunnittelee osallistujien iän ja kunnon mukaan. Matkan varrella voi poiketa vaikka kesäteatterissa, Laukon kartanossa tai korvapuustilla antiikkikahvila ja teehuone Siirissä.
Kasvoin nelilapsisessa perheessä. Äiti opiskeli pitkään, joten rahan kanssa piti olla tarkkana. Matkustimme ulkomaille harvoin ja silloinkin Tukholmaan tai Tallinnaan. En ollut koskaan moksiskaan, vaikka osa luokkakavereistani lähti lomalla etelän lämpöön. Vanhempani pitivät huolen siitä, että meillä oli vähintään yhtä ikimuistoista.
Luonto tarjoaa loputtomia seikkailumahdollisuuksia, ja Lempäälässä ja Vesilahdessa riittää metsää tarvottavaksi. Retken kylkeen tarvitsee vain hyvät eväät, jotta jaksaa patikoida. Oma isäni teki aina ruisleipiä, joiden väliin laitettiin paistettuja kananmunia. Niiden kanssa autoiltiin retkeilyalueille ja soille, joissa sain sisarusteni kanssa tutustua luonnon ihmeellisyyksiin.
Kuljimme myös ympäri maakuntaa ja etsimme kauniita vanhoja puutaloja, veneiden täyttämiä kanavanrantoja ja kotieläinpihoja. Olin aidosti innoissani Suomen kauneudesta, ja jopa teininä lähdin aina mielelläni mukaan reissuun. Monet nykyisistä kiinnostuksen kohteistani ovat muodostuneet kuumassa autossa, jossa toinen pikkuveli lauloi matkalauluja.
On kuitenkin muistettava, että joissakin perheissä ilmaisetkin kesäretket ovat vain kaukainen unelma. Asian nosti esiin esimerkiksi vuosi sitten (24.4.2016) luokanopettaja Maarit Korhonen, joka kertoi Verkkouutisten blogikirjoituksessaan köyhien lasten kesälomasta. Kaikilla lapsilla ei ole kotia, jossa vanhemmat pystyisivät käyttämään mielikuvitustaan jälkikasvun viihdyttämiseksi. Asia on vaikea, enkä valitettavasti pysty tarjoamaan siihen ratkaisua.
Lähimatkailu opettaa katsomaan ympäristöä uudella tavalla ja näkemään oman kotiseudun ainutlaatuisuuden. Yksi jännittävimmistä kesämuistoistani on se, kun lähdimme lämpiminä iltoina bongailemaan valkohäntäpeuroja. Ne kirmasivat vasoineen naapurikunnan pelloilla ja pelästyivät joskus ajovaloja. Hämärässä kaikki näytti suorastaan taianomaiselta, enkä varmasti kaivannut sillä hetkellä minnekään muualle.
