– Vakaus, rauhallisuus, kaupunginläheisyys.
Näin vastaa Hanna-Leena Fröjdman, kun kysyn häneltä, mikä Nurmella on parasta.
Nurmi on noin 450 asukkaan kyläyhteisö, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Lempäälän keskustasta Pirkkalantien varrella. Kyläaktivaattorina olen saanut kutsun Nurmen kyläyhdistyksen omaan koko perheen Elonkarjuntafestivaaliin lauantaina 26. elokuuta, ja juttuseuraa löytyy saman tien istahdettuani kuuntelemaan Pelimanniyhtye Nestoreiden soittoa.
– Ja onhan täällä myös puoli sukua, lisää paljasjalkainen nurmelainen Fröjdman (os. Korja) iloisesti. Lempäälän kunta ja sen palvelut saavat Fröjdmanilta myös kiitosta, samoin kuin kyläyhdistys:
– Erinomaisen hyvä toimija.
Omaa rauhaa Nurmen kylässä arvostaa myös Henna Tappura, ja toteaa, että lisäksi maaseutumaisuus on tärkeää. Tappuralla pitää kiirettä festivaalihumussa – kyläaktiivina hän on mukana kyläyhdistyksen organisointiporukassa ja tapahtuman promoottorin, Haja-asutusheviorkesteri Penteleen kosketinsoittaja-taustalaulaja-viulistina kiipeää myös lavalle illan mittaan.
Elonkarjunnat ovat kolmannet, mutta järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Nurmen lavalla. Tapahtuman esikuvana toimivat kyläiltamat, joita Nurmella järjestettiin 80- ja 90-lukujen taitteessa.
– Niihin osallistui koko kylä ja tunnelma oli upea, muistelee Tappura, joka on lapsena ollut mukana iltamissa.
Festivaaliohjelma onkin rakennettu niin, että jokaiselle olisi jotakin: alkuun tanssimusiikkia, sitten lasten disco ja lopuksi Rock-taidetta neljän yhtyeen voimin. Penteleen lisäksi yleisöä viihdyttämässä ovat Työsulku, The Calsars ja Ganska Bra.
Aikamoinen yhteistyöponnistus tapahtuma onkin. Muusikkojen ja kyläyhdistyksen lisäksi mukana on Nurmen koulun vanhempainyhdistys ja Lions Club Lempäälä, joka antoi Nurmen lavan käyttöön.
– Kaikki muu tehdään talkoilla, paitsi äänentoisto, kertoo Henna Tappura.
Talkoista puhuttaessa nousee esiin toive, jonka olen kuullut hyvin monen yhdistyksen esittävän viime aikoina: lisää ihmisiä mukaan toimintaan. Nurmellakin on paljon asioita, jotka hoidetaan talkoovoimin, esimerkiksi paljon käytetyn uimarannan kunnosta huolehtiminen.
– Tulevatkohan ihmiset edes ajatelleeksi, että senkin taustalla on kyläyhdistys, pohdiskelee Tappura. Toimelias yhdistys myös muun muassa toimittaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Nurmenkulma-lehteä, josta tulee paljon hyvää palautetta.
– Lehteä luetaan mielellään, ja siihen otettaisiin ilolla vastaan juttuja eri kirjoittajilta, vinkkaa myös lehden toimittamiseen osallistuva monitoiminainen, ennen kuin rientää tarkistamaan pyttipannunpisteen tilannetta.
Festivaalivieraita lipuu paikalle tasaisena virtana ja tunnelma alkaa kohota. Harmittaa, että pitää lähteä muihin sovittuihin menoihin, kyllähän tässä vielä mielellään nauttisi kyläläisten välittömästä seurasta hyvien eväiden kera.
Jätän kuitenkin hyväntuuliset nurmelaiset jatkamaan iltaa ja kotimatkalla poikkean vielä Aimalan kulttuurimuuntaja KUMUssa, joka on avattu tänä kesänä. Näyttelyitä on ollut kesän mittaan kaksi ja ovet avoinna aamusta iltaan. Todella hauska idea ja toteutus – niidenkin taustalla Nurmen touhukkaat kylätoimijat.
Teksti: Anna Kulmakorpi
Kuvat: Olli Tasso
