Kaksi ja puoli vuotta sitten tällä palstalla esiintyi pieni hontelo karitsa, jolla oli hupaisa kuviointi kasvoissaan. Se näytti vähän kummitukselta, vähän isopandalta – ei joka tapauksessa kovin paljon lampaalta.
Minkähän näköinen aikuinen Pandasta on mahtanut kasvaa?
Ainakin Panda on säilyttänyt uteliaan ja eloisan luonteensa, joka siinä näkyi heti pienenä. Kun Tikanmäen tilan emäntä Hanna Sannamo kutsuu lampaita laitumen portille, koko lauma laukkaa luokse läikkäkasvoinen ilmestys etunenässä. Pandahan se siinä.
Kuviointi näyttää entistä enemmän siltä, kuin Panda hymyilisi, eikä se ehkä kaukana olekaan. Panda on hyvin iloinen ihmisten vierailusta ja asettuu aidan viereen rapsuteltavaksi. Kun ihminen löytää oikein hyvän rapsutuskohdan, Pandan häntä vipattaa vinhasti mielihyvän merkiksi. Sitten onkin aika kääntää toinen kylki: rapsuttakaahan tuosta vielä.
Panda ja muut samanikäiset uuhet viettävät parhaillaan leppoisaa kesää isolla laitumella. Ne rouskuttavat nurmea ja lepäilevät. Sannamo kertoo, että laitumella lampaat harvoin juoksevat, mutta varsinkin keväällä lampolassa nuoret uuhet innostuivat usein kirmailemaan.
– Illalla seitsemän kahdeksan aikaan niillä oli iltahepulit.
Laidunkautta jatkuu lampailla vielä hyvän aikaa. Syksyn viileille öille ne eivät ole herkkiä, mutta kesän paahtavat helteet olivat rankkoja. Jatkuva sadekaan ei ole hyvä, mutta pienistä sateista ne eivät hetkahda.
– Joskus ne ihan nauttivatkin sateesta ja saattavat tulla puiden suojasta laitumen keskelle. Sade vie ötökät pois, Sannamo kertoo.
Ensi kevät Pandalla on jo vähän erilainen. Silloin sen on tarkoitus saada ensimmäinen oma karitsansa.
Ehdotuksia paikallisiksi eläimiksi voi lähettää osoitteeseen tua.onnela@gmail.com.