Maatalousyrittäjillä varaa syventää yhteistyötään

– Ongelma on se, että maatalousyritysten välinen yhteistyö ei ole suunniteltua. Yhteistyö tulisi saada osaksi maatalousyrityksen liiketoimintastrategiaa, sanoo Matti Kärki todeten, että maatalousyritysten keskuudessa ei ole vallalla samanlaista yhteistyössä tekemisen kulttuuria kuin muissa elinkeinoissa, joissa on pitkät alihankintaketjut ja katkottu pois turhat rönsyt.
– Maatalousyritysten välinen yhteistyö ei ole suunniteltua. Yhteistyö tulisi saada osaksi maatalousyrityksen liiketoimintastrategiaa, sanoo Matti Kärki todeten, että maatalousyritysten keskuudessa ei ole vallalla samanlaista yhteistyössä tekemisen kulttuuria kuin muissa elinkeinoissa, joissa on pitkät alihankintaketjut ja katkottu pois turhat rönsyt

Matti Kärki Lempäälän Säijästä tekee tänä keväänä sähköpostitse kyselytutkimuksen maatalousyritysten yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi Lempäälässä ja Pirkkalassa. Posti, johon hän toivoo saavansa runsaasti vastauksia, lähtee matkaan yhteistyössä maaseutuhallinnon kanssa. Maatalousyrittäjiä on Pirkkalassa 30 ja Lempäälässä 180. Kyselyn heistä saavat ne noin 80 prosenttia, joiden sähköpostiosoitteet ovat maaseutuhallinnon tiedossa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa agrologiksi neljättä vuottaan opiskelevan Kärjen kyselytutkimus liittyy hänen opinnäytetyöhönsä. Kysymykset lähtevät matkaan huhtikuun alkupäivinä.

– Hyvissä ajoin ennen toukokuun peltohommien alkua, hän täsmentää.

Sähköpostiviestissä on linkki kysymyspatteriin. Niitä on parikymmentä, ja Kärki lupaa, ettei vastaaminen vie kovin kauaa.

Yhteistyötä tehty
iät ajat

Maaseudulla ja maataloudessa on Kärjen mukaan iän kaiken harjoitettu yhteistyössä. Koneita on yhteisomistuksessa ja palveluita ostetaan vastavuoroisesti toinen toiselta.

– Mutta hyvin syvässä on myös se ajatus, että kaikki tehdään itse. Työ kuitenkin kannattaa antaa sen tehtäväksi, joka sen parhaiten osaa. Silloin voi itse keskittyä omaan ydinosaamiseensa, sanoo Kärki muistuttaen, että maatalous on yhteistyön tehostamisessa jälkijunassa verrattuna muuhun yritys- ja elinkeinoelämään.

– Kärjistäen voisi sanoa, että esimerkiksi maidontuottaja saisi parhaan tuloksen keskittymällä karjanhoitoon eikä menisi lähellekään metsätöitä,

Kärki näkee, että maatalousyrittäjien operatiivinen yhteistyö voisi jollain aikajänteellä syventyä myös syvemmälle ulottuvaksi maatalousyritysten väliseksi strategiseksi yhteistyöksi. Joku toinen voisi esimerkiksi kasvattaa lypsykarjatilan nuoren karjan tilalla harjoitetun rodunjalostuksen siitä kärsimättä..

Lypsykarjatilalla nuorta lehmää ruokitaan eri tavalla kuin lypsävää. Kärjen mukaan toimintaa voisi tehostaa antamalla tilalla syntyneet vasikat toisen hoidettavaksi. Sieltä ne palautettaisiin ennen poikimista 2-vuotiaina tuotantoeläiminä takaisin kotitilalle. Kasvatukseen liittyvistä yksityiskohdista on sovittava kirjallisesti.

Etujen saavuttaminen
edellytys yhteistyölle

Maatalous on Kärjen mukaan liiketoimintaa, jossa markkinoilla vallitsee täydellinen kilpailu eivätkä tuottajat eivät voi vaikuttaa hintoihin.

– Näin on erityisesti perusmaataloustuotteiden kuten maidon, lihan ja viljan tuotannossa, joita ei voi alkaa erilaistaa. Silloin kustannusten alentaminen on ainoa tapa parantaa kannattavuutta, johon yrittäjä itse voi vaikuttaa. Kustannusten alentamiseen yksi hyvä keino on yhteistyö, sanoo Matti Kärki.

Edellytys maatalousyrittäjien väliselle yhteistyölle on, että molemmat tai kaikki osapuolet saavuttavat sillä etuja.

– Ihmiset alkavat näinä aikoina olla väsyneitä siihen, kun aina vain puhutaan, että kustannustehokkuuden pitäisi kaiken aikaa nousta. Mutta niin se vain on.

– Moni maatalousyrittäjä pitää heikkoutena, että on riippuvainen toisista, kun voisi ajatella niinkin, että se onkin eduksi omalle toiminnalle.