Ensimmäiset haara- ja räystäspääskyt ovat saapuneet eteläiseen Suomeen. Pian pääskyjä alkaa näkyä myös Pirkanmaalla. Räystäsja haarapääsky ovat BirdLife Suomen vuoden lintuja.
Vuoden lintu -projektin päätavoitteena on kerätä tietoa varsin huonosti tunnetusta räystäspääskystä.
– Lajin kannankehitys ja tärkeimmät pesimäpaikat tunnetaan puutteellisesti. Yhdyskuntina pesivän lajin kannasta ei perinteisin seurantamenetelmin saada luotettavaa kuvaa. Haarapääskyä ei kuitenkaan unohdeta – pesiväthän lajit usein samoilla paikoilla ja hyötyvät tai kärsivät samoista asioista. Kaikki haarapääskyhavainnot ovat yhtä lailla tervetulleita, sanoo Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin.
Pääskyt ovat viime vuosikymmeninä taantuneet rajusti. Linjalaskentaaineisto kertoo räystäspääskykannan pudonneen peräti 75 prosenttia vain 30 vuoden aikana. Harvinainen räystäspääsky ei silti vielä ole. Lintuatlaksen kannanarvio on 70 000–110 000 pesivää paria. Haarapääskyn uusin kannanarvio on 100 000–150 000 paria, kun 1950luvulla arvio oli lähes 300 000 paria.
Linjalaskentojen mukaan haarapääskykantamme on puolittunut 35 vuodessa. Taantumasta huolimatta kumpikin laji pesii edelleen lähes koko Suomessa.
Maaseutu ei ole pääskyille entisensä
Pääskyjen taantuminen johtuu ensisijaisesti maaseudun muutoksista. Etenkin karjatilojen väheneminen, mutta myös peltojen salaojitus ja torjuntaaineiden käyttö, on vähentänyt suuresti hyönteisravinnon määrää. Myös sopivia pesäpaikkoja lienee nykyään vähemmän tarjolla. Karjan väheneminen näkyy myös siinä, että pesien rakennusainetta – savea – on niukemmin saatavilla, kun sorkkien rikkomaa maata on vähemmän.
Pääskyhavaintoja toivotaan varsinkin niiden pesimäpaikoilta. Ilmoittaa voi molempien pääskylajien saapumisesta ja lähtemisestä sekä pesimätuloksesta tai pesinnän epäonnistumisen syistä. Erityisen kiinnostavaa on, jos on havaintoja myös aikaisemmilta vuosilta – ovatko pääskyt vähentyneet tai jopa kadonneet. Negatiivinenkin havainto on arvokas.
Pääskyhavainnot voi ilmoittaa Tiiralintutietopalveluun (www.tiira.fi). Pirkanmaalla tehdyt pääskyhavainnot voi myös ilmoittaa Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen pääskyvastaavalle Niklas Paulaniemelle (npaulaniemi@gmail.com).
Auta pääskyjä
Suhtautuminen pääskyihimme on pääosin hyvin myönteinen. Pääskyt ovat odotettuja kesän tuojia, ja niiden elämää ihmisten naapureina seurataan mielenkiinnolla. Pääskyjen elämää voi myös helpottaa monin tavoin:
• Räystäspääsky pesii myös pönttöihin. Räystäspääskyn erikoispönttöjä valmistetaan mm. betonista ja huovasta. Betonipönttö antaa hyvän suojan pesärosvoja vastaan.
• Pääskyille voi asettaa myös höyläämättömän laudan pesäalustaksi.
• Pihapiiriin avoimelle paikalle voi tuoda pesänrakennusaineeksi savea, joka pidetään kosteana.
• Mitä enemmän laitumia tai luonnonniittyjä pesäpaikan läheisyydessä, sitä parempi
pääskyille.
• Kun käyttää vähemmän torjuntaaineita, hyönteisiä on enemmän pääskyjen ja niiden poikasten ravinnoksi.
Kommentointi on suljettu.