Pirkanmaalla pääskyt kiikarissa

Räystäspääsky on vuoden lintu. Kuva: Petri Vainio

Räystäspääsky on vuoden lintu. Kuva: Petri Vainio

Ensimmäiset haara-­ ja räystäspääskyt ovat saapuneet eteläiseen Suomeen. Pian pääskyjä alkaa näkyä myös Pirkanmaalla. Räystäs­ja haarapääsky ovat BirdLife Suomen vuoden lintuja.

Vuoden lintu -projektin päätavoitteena on kerätä tietoa varsin huonosti tunnetusta räystäspääskystä.

– Lajin kannankehitys ja tärkeimmät pesimäpaikat tunnetaan puutteellisesti. Yhdyskuntina pesivän lajin kannasta ei perinteisin seurantamenetelmin saada luotettavaa kuvaa. Haarapääskyä ei kuitenkaan unohdeta – pesiväthän lajit usein samoilla paikoilla ja hyötyvät tai kärsivät samoista asioista. Kaikki haarapääskyhavainnot ovat yhtä lailla tervetulleita, sanoo Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin.

Pääskyt ovat viime vuosikymmeninä taantuneet rajusti. Linjalaskenta­aineisto kertoo räystäspääskykannan pudonneen peräti 75 prosenttia vain 30 vuoden aikana. Harvinainen räystäspääsky ei silti vielä ole. Lintuatlaksen kannanarvio on 70 000–110 000 pesivää paria. Haarapääskyn uusin kannanarvio on 100 000–150 000 paria, kun 1950­luvulla arvio oli lähes 300 000 paria.

Linjalaskentojen mukaan haarapääskykantamme on puolittunut 35 vuodessa. Taantumasta huolimatta kumpikin laji pesii edelleen lähes koko Suomessa.

Maaseutu ei ole pääskyille entisensä

Pääskyjen taantuminen johtuu ensisijaisesti maaseudun muutoksista. Etenkin karjatilojen väheneminen, mutta myös peltojen salaojitus ja torjunta­aineiden käyttö, on vähentänyt suuresti hyönteisravinnon määrää. Myös sopivia pesäpaikkoja lienee nykyään vähemmän tarjolla. Karjan väheneminen näkyy myös siinä, että pesien rakennusainetta – savea – on niukemmin saatavilla, kun sorkkien rikkomaa maata on vähemmän.

Pääskyhavaintoja toivotaan varsinkin niiden pesimäpaikoilta. Ilmoittaa voi molempien pääskylajien saapumisesta ja lähtemisestä sekä pesimätuloksesta tai pesinnän epäonnistumisen syistä. Erityisen kiinnostavaa on, jos on havaintoja myös aikaisemmilta vuosilta – ovatko pääskyt vähentyneet tai jopa kadonneet. Negatiivinenkin havainto on arvokas.

Pääskyhavainnot voi ilmoittaa Tiira­lintutietopalveluun (www.tiira.fi). Pirkanmaalla tehdyt pääskyhavainnot voi myös ilmoittaa Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen pääskyvastaavalle Niklas Paulaniemelle (npaulaniemi@gmail.com).

 

Auta pääskyjä

 

Suhtautuminen pääskyihimme on pääosin hyvin myönteinen. Pääskyt ovat odotettuja kesän tuojia, ja niiden elämää ihmisten naapureina seurataan mielenkiinnolla. Pääskyjen elämää voi myös helpottaa monin tavoin:

• Räystäspääsky pesii myös pönttöihin. Räystäspääskyn erikoispönttöjä valmistetaan mm. betonista ja huovasta. Betonipönttö antaa hyvän suojan pesärosvoja vastaan.

• Pääskyille voi asettaa myös höyläämättömän laudan pesäalustaksi.

• Pihapiiriin avoimelle paikalle voi tuoda pesänrakennusaineeksi savea, joka pidetään kosteana.

• Mitä enemmän laitumia tai luonnonniittyjä pesäpaikan läheisyydessä, sitä parempi

pääskyille.

• Kun käyttää vähemmän torjunta­aineita, hyönteisiä on enemmän pääskyjen ja niiden poikasten ravinnoksi.

Yksi kommentti

  1. Ahti Mäntymäki

    Kotimaiset syyt pääskykantojen taantumiseen ovat moninaiset.Karjatalouden suoranainen loppuminen laajoilta alueilta ja ympäristöhygienian paraneminen ovat aiheuttaneet kärpästen miltei katoamisen.Lumien aikaisen sulamisen aiheuttama kevätkuivuus aiheuttaa varsinkin toukokuussa hyönteisravintopulan,joten poikueet jäävät pieniksi,eikä isoa poikuetta pystyttäisi muöhemminkään ruokkimaan hyttysillä.Pihapiirien puskikoituminen ,autioituminen ja suorastaa metsittyminen eivät houkuttele pääskysiä.Pesimäpaikkojen ympäristö pitäisi pysyä avoimena ainakin muutamien hehtaarien alalta.Mikä pahinta,varsin yleisesti estetään pääskyjen pesintä asuinrakennusten räystäiden alla jo rakenteellisesti (etteivät likaa seiniä!)räystäspääsky ei kovin halukkaasti latojen räystäiden alle pesikään ja karjatiloilla ei kaiketi nykyisin edes saa päästää pääskyjä sisätiloihin rehu ja eläinsuojiin pesimään.Omalla tilallani ,vaikka ei karjaa ole ollut 30vuoteen on ollut viime vuoteen asti hyvin pääskyjä,yleensä 7-8 pesää,puoliksi molempia,poikasia tosin vain 3-4 per/pesä.Tänä kesänä vain 2 haarapääskyn pesää ja yksi räystäspääskynpesä joissa luultavasti kaikissa vain 3 poikasta.Nopea romahdus,johon osaltaan lienee vaikuttanut viime vuoden kurja sää pesimäaikana.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?