Kaksi vuotta sitten maaliskuussa tuli voimaan alkoholilain uudistus, joka toi teki mahdolliseksi myydä kaupassa vahvoja, alkoholipitoisuudeltaan 5,5 prosenttisia juomia.
Vahvojen oluiden, siidereiden ja lonkeroiden lisäksi hyllyihin ilmestyi virvoitusjuomia ja alkoholia sekoittamalla valmistettuja limuviinoja.
Etenkin limuviinojen myynnistä syntyi kova kädenvääntö. Osa oli sitä mieltä, että kaupassa tyrkyllä olevat vahvat juomat lisäävät alkoholinkulutusta. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan alkoholinkulutus laski viime vuonna.
Samaan aikaan huumeiden käyttö on Suomessa lisääntynyt. Huumeista eniten käytetään kannabista. Toisena tulevat rauhoittavat-, uni- ja kipulääkkeet, joita käytetään väärin. Seuraavina ovat amfetamiini ja ekstaasi, ja niiden jälkeen kokaiini.
Huumeiden käyttö kasvaa, koska suomaisten asenteet ovat muuttuneet niitä kohtaan myönteisemmiksi. Yhä useampi ei pidä huumeiden käyttöä vaarallisena. Huumeita saa entistä helpommin, minkä vuoksi yhä useampi on niitä myös kokeillut.
Keskustelu huumeongelmasta on jäänyt mitättömän vähäiseksi. Miksi, sitä sopii ihmetellä. Näiltäkin tienoilta löytyy niin huumeiden käyttäjiä kuin myyjiä.
Yksi syy ongelman vähättelyyn on varmasti huumeongelman näkymättömyys. Huumeita ei myydä kaupassa ja niitä käytetään piilossa. Toinen syy on aiheen kiperyys. Sen sijaan että pureuduttaisiin kasvavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan, käydään julkisuudessa triviaalia keskustelua siitä, onko eduskunnalla puhemies ja linnulla poikanen.
Huumeet ovat kiistatta haitallisia niin käyttäjälle kuin hänen lähipiirilleen. Lisäksi huumekauppaan kytkeytyy aina järjestäytynyt rikollinen toiminta. Meno on muuttumassa entistä kovemmaksi ja väkivaltaisemmaksi, kun huumekauppaan on tullut mukaan uusia tekijöitä Länsi- ja Pohjois-Afrikasta sekä Länsi Balkanilta.
