Kiitos Sinulle Lempäälän kunta, kun kirjoitit pitkän jutun terveyskeskuksen toiminnasta (LVS 19.8.). Juttu ei vastannut kysymyksiini (LVS 12.8.) ja herätti lisää kysymyksiä. Vastaan nyt Sinulle.
Esitin kaksi kysymystä Lempäälän terveyskeskukselle olettaen, että sen johto ottaa vastuun ja vastaa. Koen vastuun pakoiluksi, kun piiloudutte Lempäälän kunta – sanaparin taakse.
Kirjoitukseni vuoksi sain kymmeniä, kymmeniä yhteydenottoja tekstiviestein, puhelimitse ja henkilökohtaisissa kohtaamisissa. Toimintanne byrokraattisuus ja jopa nöyryyttäminen suututtaa hämmästyttävän suurta joukkoa. Pelkään, että terveyskeskus ei tunnista ongelman laajuutta ja sen merkitystä asiakkaille, eikä näe tarvetta sujuvampaan asiakaspalveluun. Vähintä reklamaatioon vastatessa on anteeksipyyntö tai ainakin vilpitön pahoittelu.
Kun asiakaspalvelupisteessä yksinkertaisten asioiden hoitamista rajataan ja asiointi pakotetaan puhelimeen, ei ole ihme, että puhelinpalvelut ruuhkautuvat. Vilkaisin Kangasalan ja Pirkkalan asiakaspalvelupisteiden aukioloajat, jotka ovat noin klo 8–15.30. Kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmasta löysin toimintaa ohjaavan strategisen periaatteen: ”Asiakkaan pallottelu luukulta toiselle ei kuulu toimintatapoihimme.” Ja lisäksi: ”Vältämme turhaa byrokratiaa ja saamme asiat tapahtumaan järki ja kuntalaisten etu edellä. Olemme tavoitettavissa, puhumme avoimesti ja löydämme ratkaisut yhdessä.”
Kuntalaisten opettaminen rajattuihin palveluaikoihin ei johdu koronapandemian aiheuttamasta mahdollisesta ruuhkasta. Röntgen on toiminut jo ainakin vuodesta 2016 toteuttaen tätä byrokraattista mallia.
Lempäälän kunta on iloinen, että terveyskeskus on saanut paljon kiitosta. En kyseenalaistanut sitä.
Pyysin terveyskeskusta arvioimaan omaa toimintaansa. Vastauksessaan kunta kertoo tehneensä parhaansa, eikä löytänyt parannettavaa. Kyseessä on laadullinen itsearviointi, ”olimme hyviä”. Koronaa voivoteltiin, mutta potilaita on ollut tähän mennessä seitsemän (7). Heidät hoitaa joko luonto tai teho-osasto, mutta ei terveyskeskus. Lisätyötä ovat koronanäytteet, sekä sairastuneiden kontaktien jäljittäminen, mikä vie ehkäpä yhden työpäivän/tapaus.
Palveluiden käyttäjä ja veronmaksaja toivookin seuraavaksi määrällistä arvioita. Koko henkilöstö on ollut töissä, palkka ja kiinteät kustannukset ovat juosseet, mutta ovet ovat olleet kiinni. Asiaan pääsee käsiksi vertaamalla tammi-heinäkuita 2019 ja 2020. Mikä on ollut prosentuaalinen muutos lääkäreiden vastaanotoissa ja puheluissa, mikä hoitajilla, laboratoriokokeissa ja röntgentutkimuksissa, neuvolan kontakteissa, hammaslääkäri- ja suuhygienistikontakteissa?
Siis onko terveyskeskus tehnyt parhaansa? Olemmeko saaneet tarvitsemiamme palveluita? Vai ovatko terveysongelmat jääneet hoitamatta, koska tuskin olimme terveempiä kuin viime vuonna, paitsi influenssaa oli vähemmän?
Asialla on merkitystä, koska korona 2 on ovella. Oletukseni on, että alkuvuonna terveyskeskus panikoi, perui kiireettömiä hoitoja, sulki ovet, ja ”valmistautui”. Osaamattoman johtamisen ja heikon palveluasenteen vuoksi yksinkertaisenkin asian hoitamisen muuttui aikaisempaakin kankeammiksi, ja työaika hukkui siihen. Tämä oletus on kumottavissa tosiasioilla, siis hoidettujen potilaiden määrillä eri yksiköissä. Sitä varten ne ovat olemassa.
Lisäksi pyydän uudelleen, että terveyskeskuksen johtohenkilöt vastaavat, miten nämä edellä mainitut strategiset periaatteet toteutuivat minun kohdallani, 1) kun ovi lyötiin nenäni edessä kiinni ja 2) miten infon sulkuajat parantavat entiseen verrattuna terveyskeskuksessa asioivaa asiakasta.
Marjaleena Kekki
Lue lisää:
Lempäälän kunnan asukkaat jaetaan kolmeen uuteen terveyskeskusalueeseen
