Kylillä ajetaan liian kovaa

LVS teki kahtena päivänä nopeusmittauksia lukijoiden toivomilla kaduilla ja teillä Vesilahdessa ja Lempäälässä.

Tulokset yllättivät. Valtaosa autoilijoista ajoi ylinopeutta, osa pientä, jotkut menivät reilusti yli rajoitusten.

Isoja ylityksiä tehtiin Vesilahdessa maantiellä 301, Hauralantiellä ja Vanattarantiellä.

Erityisen vastuuttomalta näytti meno Kuljun Asemakylässä, kun yksi autoilija päästeli kylän halki kuuttakymppiä.

Mitkään poliisivoimat eivät ehdi valvoa nopeuksia jokaisessa Suomen kylässä. Se, että omalla kylällä ajetaan kovia ylinopeuksia, kertoo ennen kaikkea yhteisöllisyyden puutteesta. Toiset viilettävä hana auki perheautolla, toiset ihmettelevät menoa.

Kiire on oma valinta. Joskus kymmenen vuotta sitten pidettiin kiireistä ihmistä työteliäänä ja tärkeänä. Nyt ajatellaan toisin. Jotakin on mennyt pieleen, jos pitää autolla koohottaa kiireellä paikasta toiseen.

Kaahaamisen estäminen ei ole mitenkään yksinkertaista. Usein käy niin, että kylällä toivotaan tien parannusta. Kun tietä sitten parannetaan, nousevat ajonopeudet. Sen jälkeen toivotaan hidasteita.

Kun hidasteet tulevat, voi meno muuttua kaasutteluksi ja jarrutteluksi. Osa päästelee maastureilla hidasteista läpi kuin ei tiellä mitään olisikaan.

Jos hidasteen takia pitää auto lähes pysäyttää ja sitten kaasuttaa seuraavalle hidasteelle, ei hidasteessa ole mitään järkeä. Polttoaineen kulutus ja päästöt kasvavat.

Paremmin toimivat useammat pienet korotukset ja ikään kuin kaupunkimaisen ympäristön rakentaminen. Naapurikaupungin lähiöistä löytyy hyviä esimerkkejä.