Bensan hinta on noussut vuodessa melkein 30 prosenttia. Hinnan nousu kurittaa niitä kansalaisia, joille auto on välttämätön kulkuväline vaihtoehtojen puuttuessa.
Kovasta hinnan noususta kasvaneen laskun maksavien joukko on suuri. Sen paremmin Lempäälässä kuin Vesilahdessa ei kaikilla ole mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä. Bussi ei omilla kulmilla kulje tai aikataulu ei sovi omiin menoihin.
Suomessa on laajoja alueita, joilla oma auto on ainoa vaihtoehto liikkumiseen. Työ-, harrastus-, koulu- ja muut matkat ovat siellä kallistuneet merkittävästi.
Poliittisessa keskustelussa on ehdotettu tilapäistä polttonesteiden verotuksen laskua kunnes hinta normalisoituu. Veron osuus niin bensan kuin dieselin hinnassa on keskeinen. Bensiinin hinnasta nyt noin 60 prosenttia on veroja, dieselin hinnasta puolet.
Polttonesteiden verotus Suomessa, pitkien etäisyyksien maassa on kansainvälisen vertailun mukaan korkeaa.
Miksi verotusta ei voi poikkeustilanteen vuoksi laskea? Kysymys on pelin politiikasta.
Osa päättäjistä ajattelee, että hyöty hinnan laskusta menee väärään osoitteeseen, varakkaille. Näin saattaa käydä, kun kysymys on kulutusverosta. Samalla käy kuitenkin niin, että ne, joille raha on tiukassa, joutuvat politiikan vuoksi kärsimään.
Varallisuus on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, missä etäisyydet ovat lyhyitä ja joukkoliikenne palvelee kaikissa muodoissaan. Monet varakkaat ajavat sähköautolla.
Mitäpä jos yhteiskunta nyt miettisi vähävaraisia, joille hinnan korotus on iso, jopa ratkaiseva lovi kukkaroon. Tai niitä kuljetusyrittäjiä, jotka hinnan nousun vuoksi joutuvat esimerkiksi luopumaan kalustosta ja irtisanomaan työntekijöitä.
