Suur-Vesilahden kansallispuvun historiaa Narvassa

Sylvia Mäkelä (vas.) oli keskeinen henkilö kansallispukuhankkeen alkuaikoina. Hänen aloitteestaan kutsuttiin muita aktiiveja koolle ja kerättiin tukea eri paikallisjärjestöiltä mallipuvun toteuttamiseksi. Mäkelän vieressä Liisa Vesto (o.s. Haapanen).

Miten Vesilahti sai oman kansallispuvun? Miksi sen nimi on juuri Suur-Vesilahden kansallispuku? Mitä eroa on kansanpuvulla, kansallispuvulla ja muinaispuvulla?

Näihin kysymyksiin löytää vastauksia Vesilahden Narvasta Sorvala-mökistä, jossa järjestetään näyttely Kansanpuvusta kansallispukuun Suur-Vesilahden kansallispuvun vaiheita. Näyttelyä pääsee ihmettelemään lauantaisin ja sunnuntaisin 11.6.‒28.8.

Esillä on muun muassa nypläystyyny, vanhoja valokuvia juhlatapahtumista, kopioita alkuperäisistä puvun väripiirroksista ja malliohjeista sekä Eila Jakovuoren kotiseutumuseolle lahjoittama, 1950-luvulla valmistettu kansallispuku koruineen.

Näyttely esittelee alkuperäistä, vuonna 1954 julkistettua kansallispukumallia, josta on tehty uusi, tarkistettu versio 2000-luvulla. Eeva Nytorp on tutkinut vuonna 1954 julkistetun puvun syntyvaiheita, tekijöitä ja käyttöä. Hän on myös tallentanut puvun työohjeet.

Kansallispukunäyttelyn lisäksi kannattaa poiketa kotiseutumuseossa Ylä-Narvantien varrella. Kotiseutumuseo, entinen Laukon torppa, on avoinna sunnuntaisin 26.6.7.8.

Taiteilija Alli Tourin mallipiirros Suur-Vesilahden kansallispuvuksi. Piirros pääsi Helmi Vuorelman kansallispukukuvaston kanteen heti vuonna 1954.

 

Eila Jakovuori, Tarmo Tanni ja Eila Vastamaa (o.s. Tanni). Jakovuoren käsissä valmistui useampikin kansallispuku. Tähti Nuorisoseuran tanhuajat käyttivät pukua ahkerasti. Kuva: Eila Jakovuoren kokoelma

 

Lue myös:

Evakkotyttö päätyi kuuluisaan ryijypitäjään – kansallispuvut kertovat entisaikojen käsityötaidoista