Valkohäntäkauriista halutaan vieraslaji – metsästystä tehostettaisiin poistamalla metsästyskiintiö

Valkohäntäkauriista on tullut haitta niin metsissä, pelloilla, pihoilla kuin maateillä. Näillä tienoilla on jo vaikea löytää paikkaa, missä valkohäntäkauriita ei tepastelisi. Kauriit pyörivät jo taajamissakin syömässä kotipuutarhojen antimia.
Nyt Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa lisätä valkohäntäkauriin Suomen kansallisen vieraslajiasetuksen haitalliseksi vieraslajiksi vuoteen 2030 mennessä.
Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistolan mukaan lisäys on syytä tehdä, koska valkohäntäkauris aiheuttaa runsaasti liikenneonnettomuuksia ja vahinkoja ammattiviljelyksille, kotipuutarhoille ja luonnonkasvillisuudelle. Valkohäntäkauriit levittävät muiden hirvieläinten tavoin myös ihmisen terveydelle vaarallisen puutiaisten kantamaa borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta.
Valkohäntäkauriin lisääminen haitallisten vieraslajien listalle edellyttää Veistolan mukaan kuitenkin muihin lajeihin kohdistuvia lisätoimia. Isokaurista pitää aktiivisesti kotiuttaa Suomeen, jotta suurpedoille on tarjolla luontaisia saaliseläimiä. Isokauris eli saksanhirvi kuuluu eurooppalaiseen lajistoon ja on levinnyt Suomeen omin jaloin. Lisäksi kauriita syövän ilveksen metsästysmäärää on vähennettävä.
Luonnonsuojeluliitto esittää myös, että valkohäntäkauriin metsästystä tehostetaan poistamalla se luvanvaraisen pyyntiluvan eli kiintiömetsästyksen piiristä.
Valkohäntäkauriit ovat peräisin Pohjois-Amerikasta. Amerikansuomalaiset halusivat lahjoittaa vanhalle kotimaalleen uuden, kauniin riistaeläimen. Ensimmäiset 5 yksilöä saatiin Suomeen Laukon kartanoon vuonna 1934.
Koko Suomen valkohäntäkauriskanta polveutuu Laukkoon tuoduista yksilöistä. Kantaa on aikanaan levitetty Suomessa siirtoistutuksin. Valkohäntäpeura on Suomen toiseksi tärkein riistaeläin, kun tärkein on hirvi.