Olen todella huolissani uudesta ratahankkeesta, sillä luin Suomi-rata -hankkeeseen liittyviä selvityksiä, ja ne olivat karua luettavaa. Suurnopeusradan kustannukset ovat 5,5 miljardia euroa. Lisäksi liikennöintikustannukset 250 kilometrin tuntinopeudella kulkevilla junilla ovat noin 50 prosenttia korkeammat kuin IC-junilla, kolmeasataa kulkevilla 100 prosenttia korkeammat. Suurnopeusrata lyhentää Tampere–Helsinki matka-aikaa vain 16–32 minuuttia. Minua surettaa, että näin pienen matka-ajan lyhentämisen vuoksi oltaisiin valmiita uhraamaan luontoa surutta samaan aikaan, kun Suomen metsiin kohdistuvat hakkuupaineet ovat muutenkin suuret maailman tilanteen vuoksi.
Rataa varten rakennetaan uutta maastokäytävää, jonka leveys on suunnitellusti 600 metriä, pituus 177,5–186,5 kilometriä. Käytävän alle jää maa- ja metsätalousalueita sekä asuin- ja muita kiinteistöjä, jotka olisi lunastettava.
Linjaus ylittää luonnonsuojelualueita sekä muita arvokkaita elinympäristöjä, kuten ojittamattomia soita ja arvokkaita metsäalueita. Rakentamisaikaiset ilmastopäästöt ovat noin 2 167 miljoonaa kiloa hiilidioksidia. Jos valittaisiin vain kehittää päärataa, päästöt olisivat noin 1 081 miljoonaa kiloa.
Vielä vuonna 2 035 päästöt olisivat suurnopeusradalla arvioidusti kaksinkertaiset lisäraiteisiin nähden. Huomionarvoista on myös se, että pääradan muutostöistä aiheutuva viivytys matkustajille olisi selvitysten mukaan vain 10 minuuttia.
Mielestäni suurnopeusrata ei missään nimessä vastaa hankkeelle asetettuun ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan tavoitteeseen. Lisäksi suurnopeusradan sanotaan vapauttavan ratakapasiteettia tavaraliikenteelle, mutta selvityksessä kuitenkin todetaan, että hankevaihtoehtojen suuret vaikutukset tavaraliikenteelle ovat vähäisiä. Jos raideliikennettä voidaan kehittää vähäpäästöisemmin ja luontoa ja maakunnan asukkaita paremmin huomioiden eli päärataa kunnostamalla ja mahdollisesti oikaisuja rakentamalla, toivoisin todella, että asiassa suosittaisiin tätä vaihtoehtoa.
Milla Käyhty
Kommentointi on suljettu.