Suomen linna, vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo- ja pahvitehdas, Sammalahden hautaröykkiöalue, Struven ketju ja Merenkurkun saaristo. Mitä opettajan pitäisi kertoa maailmanperinnöstä koulun perusopetuksessa? Siihen luotiin katsaus joulun alla Lempäälässä Hakkarin koulussa, kun se 19. marraskuuta sai pilottina kunnian aloittaa UNESCO:n suomalaisia maailmanperintökohteita käsitelleen tapahtumasarjan. Ideana oli esitellä maailmanperintöideologiaa ihmiskunnan yhteisenä omaisuutena ja vastuusta siitä.
Lempäälän jälkeen seuraavat aiheenmukaiset toimintapäiväkokonaisuudet järjestetään kevätlukukaudella Tampereella Pispalan ja Kaarilan kouluissa, Hämeenkyrössä Mahnalan ympäristökoulussa, Kihniön yhtenäiskoulussa, Orivedellä Karpinlahden koululla ja Valkeakoskella Sorrilan koulussa.
– Suomen seitsemästä kohteesta tulevat asiantuntijat, hankevastaavat opettajat ja koulujen oma henkilökunta valmistelevat kohteitten esittelyn omista näkökulmistaan ja omilla taidoillaan. Kaikki aikuisetkin siis oppivat yhdessä oppilaiden kanssa jotain uutta, sanoo tamperelainen opettaja Kirsti Merta Pieni Kulttuuripuoti Ay:stä.
– Ympäristö- ja valistushanke on saanut tukea ELY-keskuksen kautta koulutyölle. Hanke tuottaa tietoa, iloa ja yleissivistystä oppilaille, opettajille – ja koteihinkin, hän sanoo.
Toimintapäivän aikana käsitellään Suomen maailmanperintökohteita eri oppiaineiden näkökulmista. Hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus ja käytännön järjestelyistä vastaa kaksi tamperelaista opettajaa, Kirsti Merta ja Kauko Kyynäräinen.
– Ympäristökasvatuksen näkökulma on valittavilla kouluilla aivan erityinen liittyen UNESCO:n maailmanperintöideologiaan, ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen. Näissä kouluissa voitaneen puhua kulttuurisen kestävän kehityksen teemasta tämän lukukauden aikana, Merta toteaa.
