– Turvallisuusympäristömme on ollut kuluvan vuoden aikana näkyvien muutosten kohteena. Lyhyessä ajassa tapahtuneet muutokset ovat sodan jälkeisen ajan suurimmat, sanoi Vesilahdessa perjantaina 30. lokakuuta vieraillut Panssariprikaatin komentaja eversti Pekka Järvi Parolannummelta.
Hän viittasi muun muassa meneillään olevaan hybridisotaan ja totesi, että turvallisuusympäristö ei ole aiemmasta ainakaan parantunut.
– Tulemme elämään lähivuosina haastavissa tilanteissa. En tarkoita sitä, että kohtaamme vaaraa tai sota syttyisi, mutta Venäjän toiminta on ollut muutoksessa määräävä tekijä. Monet maat Itämeren alueella ovat lisänneet resursseja maanpuolustukseensa.
– Maailma ei ole ainakaan turvallisempaan suuntaan kehittynyt. Kun aktiivisuus lisääntyy lähialueilla, lisätään samalla myös tahattomasti riskejä, Järvi muistutti.
Puolustusvoimille turvallisuusympäristön viimeaikaiset muutokset ovat tienneet eversti Järven mukaan lisääntyneitä haasteita.
– Alueen koskemattomuuden turvaamiseksi on jouduttu tekemään enemmän töitä kuin aiemmin. Puolustusvoimat on hereillä ja pystyy valvomaan niin ilmatilaa kuin merialuettakin. Vuoden alusta astui voimaan puolustusvoimauudistus, siitä huolimatta selviydymme tehtävistä, sanoi eversti Pekka Järvi muistuttaen, että puolustusvoimat on vain yksi osatekijä maan turvallisuuden takaajana.
– Tärkein resurssimme ja aseemme on Suomessa vallitseva korkea maanpuolustustahto. Reserviläisten ja puolustusvoimien yhteistyö on tärkeää. Maanpuolustustahdosta yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia on reservissä ja vain yksi prosentti vakinaisessa väessä, sanoi Järvi toivottaen vesilahtelaiset vieraisille tutustumaan Panssariprikaatiin.
Järvi oli juhlapuhujana Vesilahden Reserviupseerikerhon 55-vuotisjuhlassa sekä kerhon oman uuden lipun naulaus- ja vihkimistilaisuudessa. Lipun naulasi juhlavin menoin 23 ennalta kutsuttua henkilöä, ja lipun vihki Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen. Lipun suunnitellut kerhon puheenjohtaja Panu Bergius kertoi juhlayleisölle yhdistyksen toiminnan aktivoituneen ja jäsenmäärän kehittyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana niin suotuisasti, että nyt oli aika saada oma lippu.
Lipulla on yhdistyksen jäsenille kerhon varapuheenjohtaja Tapani Huttusen mukaan suuri merkitys.
– Nyt meillä on lippu, jonka perässä marssia. Se tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luo perinnettä. Ennen kaikkea lipulla osoitetaan ne arvot isänmaalliset arvot, joita yhdistyksellä on.
Kommentointi on suljettu.