Suomen valtio on viime vuosina velkaantunut nopeammin kuin koskaan ennen. Kuluvan vuoden tammikuussa valtiolla oli velkaa 108 115 000 000 euroa velkaa. Kansalaista kohden jaettuna jokaisella on velkaa lähes 20 000 euroa.
Korona-kriisin seurauksena valtion velka ryöpsähtää kasvuun sadoilla miljoonilla. Lisää menoja aiheuttavat verotulojen lasku, työttömyyskorvaukset sekä yritystuista laukeavat riskit.
Velkaantumiselle ei ole nyt vaihtoehtoja. Elvytyspaketti on pakko toteuttaa, jotta yhteiskunta voi pyöriä poikkeusoloissa ja sen jälkeen.
Korona ajaa myös kunnat ahtaalle. Vastuita tuli lisää, menot kasvavat, tulot vähenevät. Lempäälässä oli menossa keskustan kehittämishanke, Vesilahdessa talouden ja tekemisen muutosprosessi. Kuntatason todelliset vaikutuksen nähdään vasta poikkeustilan päättymisen jälkeen.
Koska kaikki Euroopan maat – ja myös maailman maat – ovat aivan samassa liemessä, ainakin EU:n tasolla pitäisi miettiä rahapoliittista ratkaisua velkojen hoitoon. Jo ennestään velkaantuneet valtiot eivät kestä nyt kertyvää velkataakkaa. Esimerkiksi kaikki matkailusta elävät Välimeren maat ovat nyt kauniisti sanoen lirissä.
Koko ajan patoutuu valtava määrä kysyntää, mikä voisi nostaa kansantalouden kohtuullisen nopeasti jaloilleen, jollei kertyvät velkariippa hyydytä menoa.
Näin se on myös yksityisen ihmisen kohdalla. Useimmat ovat sopeutuneet poikkeusoloihin, mutta samalla jo odottavat aikaa, jolloin rajoitteet puretaan.
Vaikka rajoitteita tuli valtioiden väliseen liikenteeseen lisää, hallitus on selvästi muuttamassa linjaansa kohti Norjan ja Etelä-Korean mallia. Koronan saaneet pyritään selvittämään testaamista lisäämällä ja jäljittämään mahdollinen tartuntaketju. Tämä on järkevä reitti kohti kalliiksi osoittautuvat eristämisen purkua.
