Uutismedian digitalisoituminen etenee huimaa vauhtia. Kansallisen Mediatutkimuksen tulokset julkaistiin perjantaina. Ensimmäistä kertaa historiassa digitaalisen uudismedian käyttö on painettua yleisempää kaikissa ikäluokissa, myös yli 65-vuotiaissa, jotka ovat aktiivisimpia printtimedian kuluttajia.
Sanomalehdet tavoittavat erittäin hyvin suomalaiset. Paikallislehtien vahvuus on sisällössä, jota ei muualta saa.
Digitaalinen media herättää myös epäilyksiä, onko jokaisella edellytyksiä seurata uutisointia digitaalisin välinein. Huoli on aiheellinen, mutta tutkimustulos valaa luottamusta uutismedian tärkeyteen, sekä digitaalisena että painettuna tuotteena. Molempia tarvitaan.
Paikallislehdelle digitaalinen media on käytännössä elinehto. Printti ja digitaalinen tuotanto täydentävät toisiaan. Uutiskilpailussa digitaalisuus on tuonut harvemmin ilmestyvät paikallislehdet samalle viivalle suurten maakuntalehtien kanssa. Verkkomedia ja uutissovellus mahdollistavat pienenkin paikallislehden saavan viestinsä lukijalleen koska tahansa, pikimmiten. Digitaalinen media tukee hyvin kätevimmän käyttöliittymän, painetun paperilehden tilaajaa.
Tilausmaksun maksaneen kannattaa hyödyntää myös maksun sisältämät digitaaliset palvelut, sillä verkkosisältö kasvaa koko ajan printtiä laajemmin. Digitaalisuus mahdollistaa painetun sanan ja kuvan lisäksi liikkuvan kuvan ja äänen käytön, sekä rajattomasti tilaa niin teksteille kuin kuville.
Digitaalinen uutismedia ja sanomalehdet eivät ole toistensa vihollisia vaan tukevat toisiaan. Ratkaisevaa ei ole se, mistä välineestä oikean tiedon saa. Ratkaisevaa on, että kuhunkin tilanteeseen sopiva väline löytyy, jotta vastuullisten toimitusten viesti välittyy lukijalle, oli se sitten kännykkäsovellus tai painettu sanomalehti. Demokratiaa tukevalle uutisvälitykselle on kysyntää etenkin silloin, kun ajat ovat vaikeat.
