Lempäälän sotilaspojat viettivät pikkujoulua

Päivälleen 78 vuotta talvisodan syttymisestä

Oma Säästöpankin johtaja Tuomo Helavirta (toinen vasemmalta) Hauhon säästöpankkisäätiön edustaja Jouni Virtanen (vas.) isännöivät Lempäälän sotilaspoikien pikkujoulujuhlia. Kuva: Erkki Koivisto

Viisi lempääläläistä sotilaspoikaa puolisoineen sekä muutama nuorempi mies samasta viikoittain kokoontuvasta ikämiesten jumpparyhmästä kokoontui keskiviikkona 30. marraskuuta pikkujoulujen merkeissä muistelemaan menneitä ja syömään hyvin.

Vanhin sotilaspojista Väinö Leppänen, 92, saapui juhliin yhdessä puolisonsa Kaarina Leppäsen kanssa. Vuonna 1925 syntynyt Leppänen ehti 18-vuotiaana puoleksi vuodeksi rintamalle koviin perääntymistaisteluihin Syvärille toimien etulinjassa tykistön tulenjohtueessa.

– Jokaisessa koulupiirissä oli suojeluskunta, jonka poikaosastoihin jo ennen sotia liityttiin, sanoo Karjalan kannakselta, Vuoksen vesistöön kuuluvan pitkän Suvannon rannan puolivälissä sijaitsevasta Sakkolan pitäjästä kotoisin oleva Leppänen.

– Kotini oli samassa kylässä kuin Rokan Antin esikuvana olleen Viljam Pylkäksenkin, Haparaisten kylässä. Suen Tassu, tämä Toivo Ruuna, oli samasta pitäjästä mutta toisesta kylästä.

Molemmat olivat Leppästä vanhempia miehiä, vuonna 1912 syntyneitä.

Niin ikään Sakkolasta kotoisin oleva Lempäälän sotilaspoika, vuonna 1931 syntynyt Arvo Kinnari muistaa tarkkaan, että päivämäärä oli talvisodan syttymispäivä 30. marraskuuta vuonna 1939, kun 7-lapsiselle perheelle tuli äkkilähtö kodistaan. Nuorin pienokaisista oli vain viiden kuukauden ikäinen. Hän itse oli kahdeksan.

– Isä sanoi, että äkkiä rekeen. Mukana olivat vain päällämme olleet vaatteet, rahakukkaro ja valokuva-albumi.

– Asemalla asetuttiin odottamaan junaa propsipinojen väliin suojaan. Pian neuvostohävittäjät tulittivatkin niin, että ropina vain kävi, sanoo Kinnari, jolla on kerrottavanaan muisto Viljam Pylkkäästä.

– Pylkäs oli kertonut vielä vanhalla iällään samassa talossa Lempäälässä asuneelle Sulo Kopralle, että näkee paljon pahoja unia ja herää siihen, että heittää herätyskellon kranaattina seinään. Vekkareita oli mennyt rikki kymmeniä.

 

Lempäälän vanhin sotilaspoika Väinö Leppänen, 92 ja puoliso Kaarina Leppänen.

Sotilaspojat olivat sota-aikaan 11–17-vuotiaita. Sotilaspojat perustettiin vuonna 1941 itsenäiseksi sotilaspoikajärjestöksi, kun sotilaspojat aikaisemmin olivat olleet suojeluskuntien poikaosastoja. Sotilaspoikia oli sotilaspoika-aktiivi Lauri Keskisen mukaan Lempäälässä enimmillään noin 40. Määrä romahti pian rauhan teon jälkeen syksyllä 1944.

Sotilaspoikien tehtäviä olivat maanpuolustuksen ennakkovalmistelu. Liikuntalajeina olivat hiihto ja suunnistus. Puhallinorkesteri ja kuoro esiintyivät aseveli-illoissa.

– Vuonna 1941 jatkosodan puhjettua sotilaspojilla oli paljon tehtäviä: vartiopalvelua, lähettitoimintaa, desantti- ja kulontorjuntaa. Arvoinamme olivat koti, uskonto ja isänmaa. Tosin kyllä aivan kaikki yli yksitoistavuotiaat tytöt ja pojat osallistuivat ponnistuksiin kotirintamalla, Keskinen totesi.

Vuonna 1991 perustettiin Tampereella sotilaspoikien perinnekilta. Lempäälän sotilaspoikayhteisö pitää yhteyttä epävirallisesti.

– Huolehdimme lähinnä jäsenistön fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpidosta liikuntahommalla ja uimahalliretkillä, sanoi Keskinen lähettäen kiitoksen yhteistyöstä  Lempäälän kunnalle.

Nuorimmat sotilaspojat ovat syntyneet vuonna 1933 eli he ovat 84-vuotiaita. Joukon rivit hupenevat kovaa vauhtia.

– Lähestyy aika, jolloin emme itse pysty enää toimintaa pyörittämään. Jo nyt Pertti Keinonen hoitaa tiliämme.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>