Keski-Suomessa on Lempää-niminen kylä, jonka asukkaat ovat lempääläisiä. Tästä voidaan päätellä, että Lempäälän asukit ovat lempääläläisiä. Eikö? Kuva: Katariina Rannaste
Tasaisin väliajoin Lempäälän-Vesilahden Sanomien toimitukselta kysytään, kumpi on oikea muoto täkäläisten nimittämisessä: olemmeko lempääläisiä vai lempääläläisiä?
Asiaa on vuosien mittaan kysytty Kielitoimistosta, ja vastaus on ollut, että molemmat muodot käyvät.
Kysytään vielä viimeisin tieto. Keski-Suomessa Luhangan kunnassa kun on Lempää-niminen kylä, jonka asukkaat ovat kaiken järjen mukaan lempääläisiä, ja tällöin Lempäälän asukkaat ovat siis lempääläläisiä.
Miten on, nimistönhuoltaja Elina Wihuri Kotimaisten kielten keskuksesta?
– Lempäälän kunnan asukkaista voidaan käyttää joko yleiskielistä nimitystä lempääläläinen tai tiedossamme olevaa paikallista ja lyhyempää nimitystä lempääläinen, hän sanoo.
Myös Kanta-Hämeessä Forssassa on Lempää-niminen paikka. Kuva: Erkki Koivisto
Wihurin mukaan yleiskielinen asukkaannimitys muodostetaan johtimen -lainen tai -läinen avulla myös silloin, kun kunnan- tai kylännimi päättyy kirjaimiin -la tai -lä, esimerkiksi Asikkala > asikkalalainen, Heinola > heinolalainen, Kärkölä > kärköläläinen ja Lempäälä > lempääläläinen.
– Lyhyempää asukkaannimitystä voi käyttää, jos sellainen on paikkakunnalla varmasti käytössä, esimerkiksi asikkalainen, heinolainen, kärköläinen ja lempääläinen. Lyhyempi muoto soveltuu erityisesti paikallisiin yhteyksiin, myös paikallislehtiteksteihin, Elina Wihuri sanoo.
– Luhangan kyläkunnan nimestä Lempää muodostetaan yleiskielinen asukkaannimitys liittämällä -läinen-johdin suoraan kiinni nimeen, siis lempääläinen. Tämän kyläkunnan asukkaannimityksen ja Lempäälän kunnan lyhyemmän asukkaannimityksen samanrakenteisuutta ei voida välttää, mutta asia- ja tekstiyhteys kertoo silti, kummasta paikasta on kyse, Wihuri toteaa.
Viimeisimmät kommentit