Ihmiselämässä on monta aloittamista ja päättymistä. Kun koulu päättyy, niin silloin peruuttamattomasti on yksi elämän vaihe takana. Monen vuoden ajan koulunkäynti on ollut tehtävä ja elämän sisällön antaja. Kun kaikki on ohitse, ei ole ihme, että mielessä on vähän haikea olo. On tullut sitä paitsi aika itse päättää omista tekemisistään entistä enemmän.
Koulusta on varmasti hyviä muistoja ja vähän muitakin muistoja.
Eihän sinulla nuori ole elämän pelkoa ja tunnetta ”eihän tästä mitään tule”. Olen joskus harmitellut suomalaisia sananlaskuja, joissa monissa tulee esille liian usein alemmuuden tunne ja itsensä vähättely. Eräs yliopiston rehtori sanoi aikanaan opiskelunsa aloittaville ylioppilaille ensin sananlaskun ”joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”, ja totesi sen jälkeen, että sananlasku ei pidä paikkaansa. Hän jatkoi, että laittakaa sen tähden päämäärä korkealle.
Rehtori oli oikeassa. Jos ei uskalla yrittää, ei tule mitään saamaankaan.
Nykynuorella lienee elämänuran suunnitelmassa vaikeus etsiä juuri hänelle sopiva opiskelupaikka. Tarjonta on suuri eikä nuorella ole aina varmuutta, mihin hänen lahjansa suuntaavat. Kotiväen ja ystävien kanssa keskustelu auttaa paljon asiaa. Yksi on kuitenkin varmaa. Nuoren täytyy verkostoitua. Nykymaailmassa se on välttämätöntä.
Elät nuori sellaista aikaa, jolloin maailma muuttuu nopeassa tahdissa. Mikä on itsestään selvää tänään, saattaa olla huomenna museotavaraa. Oman mielenkiintonsa elämälle antaa, että kehityksen mukana tulee kulkea.
Olipa kerran nuori mies, jota elämä oli kolhinut. Hän ei antanut kolhujen sammuttaa elämän iloaan, vaan kirjoitti kotiinsa: ”Minä haukkaan oman osani elämän kakusta, elämä on nastaa.”
Sinulle nuori on varmasti varattu juuri sinulle sopiva pala elämän kakusta. Paljolti itsestäsi riippúu, onko elämä nastaa vai jotain muuta.
Kerron toisen tarinan: Lukiolaistytöllä oli hankaluuksia koulun käynnin kanssa. Äiti oli kuullut, että naapurissa asuva professori oli jäänyt kerran luokalleen. Kun professorin kanssa tavattiin, äiti kertoi tyttärelleen, että ajattele, että setä on professori, vaikka on jäänyt kerran luokalleen. Professori oikaisi äitiä ja sanoi, että kahdesti.
Elämässä voi menestyä, vaikka kaikki ei sujuisi suunnitelmien mukaan.
Laulussa lauletaan kultaisesta nuoruudesta. En tiedä, pitääkö sanonta paikkansa. Sen tiedän, että kaikki mitä maailmassa tapahtuu, on Jumalan hallinnassa. Kannattaa kuunnella Hänen ääntänsä. On suuremmoinen asia, jos vanhana voi olla tyytyväinen elinpäiviensä sisältöön. Olen tavannut vanhoja, joiden mielestä aito elämä on mennyt elämättä ohitse. Näin ei saa olla sinun kohdallasi.
Heikki Miettinen
Viimeisimmät kommentit