Kolmos- ja nelosevyöhykkeellä

Tampereen seudun linja-autoliikenteen siirtyminen kesäaikataulujen myötä 6. kesäkuuta alkaen hinnoittelussaan maksuvyöhykkeisiin ei sinänsä ole merkitykseltään suuren suuri, mullistavasta puhumattakaan. Taksoittelussa perusperiaate on sama kuin aina ennenkin: onnikkakyyti maksaa sitä enemmän, mitä kauemmas matkustaa eli kuinka monella vyöhykkeellä matkan aikana kuljetaan.
Enää taksamittari ei nytkähtele yhtä tiheään kuin taksiauton kyydissä, vaan harvakseltaan vyöhykkeittäin parin euron harppauksin.
Uutta on nimittäin vyöhykeajattelu. Vyöhykemaksujärjestelmä ei noudata kuntarajoja. Tampereelta Sääksjärvelle on kaksi vyöhykettä, Kuljuun kolme. Vesilahteen, niin kirkonkylään kuin Narvaan, mennään viisvitosella neljä vyöhykettä Tampereelta.
Uudistuksessa käteismaksuasiakkaan bussilipun hinta Tampereelta Lempäälän keskustaan tipahti tasan viiteen euroon. Hinta-ale suosii joukkoliikenteen käyttöä.
Sitä suosisi myös käteismaksualennus nuorille, opiskelijoille ja vanhuksille. Nyt käteismaksusta alennuksen nyssessä saavat ainoastaan 7–16-vuotiaat lapset. Alle 7-vuotiaat pääsevät toki maksutta maksavan matkustajan mukana.
Seutuliikennejärjestelmä on vahvasti keskuskaupunkivetoinen. ”Hämähäkki-malli” on perusteltua, sillä valtaosa asiointiliikenteestä suuntautuu Tampereelle ja Tampereelta. Yhä enemmän olisi kuitenkin tarvetta myös poikittais- tai kehäliikenteelle. Edelleenkään Hervannasta Lempäälään matkaava ei pääse tulemaan suoraan Sääksjärvelle, vaan hänen pitää koukata keskustan kautta.