Kaatuneiden muistopäivänä puheen sankarihaudoilla Lempäälässä pitänyt kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma sanoi, että on olemassa teoria siitä, että jokainen tehty rikos kohdistuu paitsi uhriin, myös siihen oikeusjärjestykseen, oikeusvaltioon, jonka jäseniä tekijä ja uhri ovat. Rikoksen uhri on usein satunnainen, vailla suhdetta tekijään. Näin ajatellen kaikki rikokset kohdistuvat oikeusjärjestelmään, josta ei välitetä. Oikeutta ylläpitävät toimet ovat tässä mielessä valtion itsepuolustusta. Siis oikeuksien, vapauksien ja ihmishengen turvan ylläpitämistä.
Entä sitten valtioiden välinen tilanne?
– Jos iso valtio hyökkää pienemmän kimppuun, pettää se ensimmäiseksi oman oikeusjärjestyksensä. Toiseksi se pettää hyökkäyksen kohteena olevan valtion oikeudet. Se hylkää valtioiden välisen rauhallisen rinnakkaiselon ja mahdollisuudet ratkaista vaikeita asioita neuvotellen ja sopimuksia laatimalla, Kuisma sanoi.
Hän totesi, että hyökkäyksen tavoitteena on vallata kohteena oleva maa. Eikä pelkästään vallata, vaan vaihtaa sen oikeusjärjestelmä voimakeinoin toiseksi.
– Koska oikeusjärjestelmä voi olla vain kyseisen maan kansalaisten itse laatima, on tällainen ulkoa pakotettu oikeusjärjestelmä jo muodoltaankin rikos. Se ei perustu yhteisesti hyväksyttyyn yhteiskuntasopimukseen. Se on väkivallan institutionalisointia järjestelmäksi toisen maan alueella.
Kuisma muistutti, että hyökkäyksen kohteeksi joutuneella pienellä maalla on oikeus puolustaa itseään.
– Se, että sodassa kuolee ihmisiä, taistelutoimiin osallistuvia sotilaita kaatuu, on asia jota kukaan ei halua. Siitä seuraa isättömiä ja äidittömiä koteja, puolisoita vailla rakastaan, orpoja lapsia, valtavaa aineellista tuhoa. Oman maan puolustaminen – kuoleman uhallakin – on kuitenkin korkein yhteiskunnallinen teko, jonka tavallinen ihminen voi tehdä, Kuisma lausui.
Suomen sodissa 193–45 sen perustana hänen mukaansa oli yhdenvertaisuus vapauden edessä.
– Sodissa kaatuneiden lahja nykypolville on siis vapaus. Ei mikä tahansa vapaus tehdä mitä tykkää, vaan sellainen vastavuoroinen vapaus jossa edelleen annamme toisillemme päivittäin lahjaksi sen vapauden, josta joka sekunti nautimme.
Viimeisimmät kommentit