– Lempäälästä on vuosien varrella tullut minulle kotikunta. Tuntuu mukavalta, kun vanhat oppilaat muistavat ja tulevat kertomaan, miten elämä on vienyt heitä eteenpäin. Tunneilla opitusta on ollut elämässä hyötyä, Lempäälän sivistysjohtaja Nina Lehtinen tunnelmoi. Kuva: Tuomas Koivisto
Lempäälän sivistystoimi on murroksessa. Uutta kirjastoa ja lukiota valmistellaan. Uutta yläkoulua kaavaillaan Kuljuun tai Lempoisiin. Digitalisaatio ottaa harppauksia peruskouluissa, ja valtion säästötalkoot koskettavat Lempäälää siinä missä muitakin kuntia. Kuluneesta vuodesta ja tulevaisuuden näkymistä kertoo itse Lempäälässä 18 vuotta asunut ja nykyisin sivistysjohtajana toimiva Nina Lehtinen.
– Vuosi 2015 on ollut uuden suunnan hakemista, kun uuden kunnanjohtajan kanssa on kuluneen vuoden aikana korostunut yhdessä tekeminen ja tuoreet ulkopuolelta tulleet näkökulmat. Positiivista palautetta olemme hankkeistamme saaneet aina valtiovarainministeriötä myöten. Lisäksi varhaiskasvatus liitettiin tänä vuonna sivistystoimialan piiriin, päivähoitoon liittyviä askelmerkkejä opetellut Lehtinen kertaa mennyttä vuotta.
Kansalaiskuulemiset lähidemokratiaa
Jos uusia tiloja ei saataisi käyttöön, vuoteen 2019 mennessä 200 yläkoululaiselta uupuisi opiskelutilat. Kunta on reagoinut järjestämällä kansalaiskuulemisia marraskuun aikana Kuljussa, Moisiossa ja Lempoisissa. Näissä on järjestetty työpajoja ja kysytty kansalaisilta näkemyksiä varhaisessa vaiheessa ennen kuin mitään esityksiä valiokunnissa on tehty.
– Tämä on lähidemokratiaa. Emme halua olla kasvottomia byrokraatteja. Haasteena on kunnallinen tiedottaminen: Pyrimme olemaan läsnä ja se tapahtuu avoimuuden toteuttamisena esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja tarjoamalla kuntalaisille mahdollisuuden tulla kuulluksi, vaikka kasvotusten, Lehtinen korostaa.
Uuden lukion on määrä valmistua 2017. Peruskorjattavan ja laajennettavan nykyisen Tredun ammattioppilaitoksen tiloihin tulevan lukion yhteyteen on tulossa myös täysin uusi kuntosali ja monitoimisali, joka soveltuu niin liikuntapaikaksi kuin kokouskäyttöönkin. Ammatillinen opetus jatkuu käsi kädessä lukion kanssa uudistetuissa tiloissa.
– Toiveenani olisi, että ensimmäiset ylioppilaat painaisivat valkolakit päähänsä uudessa lukiossa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi jo vuonna 2017 ja Ahtialanjärvi valaistaisiin tuolloin sinivalkoisin värein, itsekin Lempäälässä historiaa ja yhteiskuntaoppia opettanut Lehtinen suunnittelee.
Hankeavustuksista ideoihin rahoitusta
Vaikka valtion säästötalkoot supistavat määrärahoja ja ajavat kuntaa sopeuttamaan toimintaansa, on valtion hankeavustuksia mahdollista edelleen hakea myös vuonna 2016. Lempäälässä on aiemmin myönnettyjen hankeavustusten ansiosta pienennetty opetusryhmiä ja satsattu varhaiseen tukeen.
Lukiossa on pedagogisen hankkeen kautta tehty digiloikka eli viimeisen kolmen vuoden ajan kaikille lukiolaisille on hankittu kannettavat tietokoneet. Digiloikkaa tavoitellaan laajennettavaksi perusopetukseen. Ensi vaiheessa syksyllä kuutosluokkalaisille ja opettajille koulutuksen myötä hankitaan leasingkannettavat neljän vuoden lainalla ja kakkosille tablettitietokoneet mahdollisen hankkeen myötä. Tämä digiloikka pitää sisällään sähköisen palveluohjauksen tehostamista.
– Pyritään pääsemään eroon ylimääräisistä lipuista ja lapuista. Mottonani on, että tehdään sitä, mikä tuntuu kuntalaisesta hyvältä. Pyrimme sähköistämään toimintojamme niin paljon kuin suinkin, mutta tietoturvan ehdoilla. Koulumaailmassa tämä tarkoittaa muun muassa mahdollisuutta tehdä loma-anomukset sähköisesti Wilma-järjestelmässä, Lehtinen selittää.
Valtion myöntämää hankerahaa Lempäälälle on myönnetty niin ikään uuteen pääkirjastoon, joka tulee osaksi uutta Lempäälä-taloa. Rakentaminen alkaa 2017.
– Se mitä vanhan lukion tai kirjaston tilalle tulee, on vielä auki. Aivan jokainen on tervetullut innovoimaan ja kertomaan ideoitansa. Yksi mahdollisuus on rakentaa uusi yläkoulu vanhan lukion paikalle, mutta korostan, että ei lukion tiloihin, vaan sen paikalle tulevaan uudisrakennukseen. On tuo lukiorakennus sen verran aikansa elänyt, nauraa Lehtinen.
Lempäälä näyttää lähitulevaisuudessa jatkavan kasvuaan, ja suuren muuttovoiton kuntana paine uusien ja uudenaikaisten tilojen rakentamiselle on jatkuvaa.
– Kunnassa on hirveästi potentiaalia vaikka mihin, kun tahtoa löytyy. Haluan kiittää rehtoreita ja päiväkotien johtajia hyvässä hengessä tehdyistä uusista ratkaisuista, joilla kiristyvässä taloustilanteessa ollaan toimintaa tehostettu ja siitä, että ymmärretään kaikkien olevan samassa veneessä.
– Pitkällä aikavälillä on selvää, että Lempäälässä on hyvä elää. Lähiaikoina palveluja joudutaan keskittämään. Tämä voi tarkoittaa, ettei kaikissa kyläkouluissa välttämättä tarjota erityisopetusta, vaan se tapahtuu keskitetymmin. Sen sijaan kunnan tulevaisuusohjelmassa tehdään selväksi, että kouluverkkoa ei olla supistamassa eli kyläkouluja ei olla lakkauttamassa, Lehtinen päättää.
Viimeisimmät kommentit