Kädenpuristus

Päivää. Istuit viime viikolla viereeni lentokoneessa, ojensin käteni ja toivotin päivää – sinä sanoit jotakin aivan muuta, jonka tulkitsin tervehdykseksi. Tarinamme hipaisivat toisiaan neljän tunnin verran.

Päivää. Muuta mahdollisuutta ei ollut, salin ainoa vapaa paikka viime tipassa tulijalle oli vieressäsi. Olit nähnyt, että olisin mennyt muualle, jos se olisi ollut mahdollista. Tartuit käteeni ja toivotit tervetulleeksi viereesi. Me kuljimme vierekkäin monta ajatusta.

Päivää. Olit liikkeellä yksin. Melkein en tullut viereesi, kun tuttujen pöydässä oli tilaa. Kättelimme vähän vaivautuneina, ulkonäon perusteella epäröin, millä kielellä keskustelun käynnistäisin. Ehdit ensin: suomeksi säästä. Elämän myrskyihin ehdimme.

Sinä: toinen ihminen. Oma tarinasi, joka tänään kohtaa minun tarinani. Uteliaisuutta herättävän kiehtova – toisaalta erilaisuudessaan ja tuntemattomuudessaan pelottava. Rajat eivät kulje Suomen ja Venäjän tai Euroopan ja Aasian välillä. Rajat kulkevat ihmisten välillä ja varsinkin oman pääni sisällä. Sinä olet minulle raja, johon on pysähdyttävä – jäätävä ja suljettava tai avattava ja ylitettävä. Tulipa meistä ystäviä tai vihollisia, meidät on pantu asuttamaan tätä samaa Jumalan
maailmaa.

Sinä: toinen ihminen. Jollakin tavoin olemassaolosi kyseenalaistaa maailmani, totuuteni ja perimmäiset arvoni. Tämä kaikkeus ei olekaan luotu vain minua varten. Minulla ei ole yksinoikeutta totuuteen eikä hyvään – eikä sinulla. Jos molemmat toistemme tarpeista välittämättä takerrumme vain siihen, mikä meille kuuluu, jäämme vaille sitä, mitä eniten tarvitsemme –
hyväksyvää välittämistä.

Sinä: toinen ihminen. Sinä olet mahdollisuus. Me voimme saada aikaan, synnyttää, rakentaa jotakin, mihin kumpikaan meistä ei yksin ikinä pystyisi. Ja sinä et ole yksi vaan teitä on monta. Rajaton määrä mahdollisuuksia.

Minä olen. Sinä olet. Jumala on. Me olemme. Rukoilen, että löydämme toisemme. Että kohdatessamme luottamus on pelkoa lujempi. Että janoiselle tarjotaan vettä. Että kompastunutta talutetaan. Että avoimeen käteen tarttuu toinen ihminen.

Kädenpuristus – meillä on toivoa.

Heini Mäenpää

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>