Kotimaani

Valtioneuvosto on 18. päivänä syyskuuta 2014 tehnyt periaatepäätöksen Fennovoima Oy:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta Pyhäjoelle.

Lukija ihmettelee, miksi sotkea ydinvoimaa kirjoitukseeni, kun otsikko on Kotimaani. Perustelenpa miksi. Valtioneuvoston päätökseen on sisällytetty yhtiön omistuspohjaa koskeva lisäys, jonka mukaan selkeä enemmistö (vähintään 60 %) yhtiön tosiasiallisesta omistuksesta on kotimaisilla toimijoilla. Tällä tarkoitetaan, että toimijoiden asuin- tai kotipaikka on EU- tai EFTA- maassa.

Ydinvoimapäätös lähtee siitä, että sanoja kotimaa/kotimainen tulkitaan väljästi. Itse kuitenkin koen, että kotimaani Suomi on minulle sydämessäni sama asia kuin syntymä- ja isänmaani Suomi. Fennovoimaa koskeva periaatepäätös ei mielipidettäni miksikään muuta. Ihmettelen, että kotimainen toimija tulkitaan näin laveasti. Jos oikein ymmärrän esim. Kreikan, Espanjan ja Liechtensteinin toimijat ovat tässä tapauksessa kotimaisia. Miettikää kukin tahollanne, oletteko kotimaisuudesta kanssani samaa mieltä.

Synnyin Kuusamossa Suomen ja Neuvostoliiton rajan tuntumassa 10 vuotta sen jälkeen, kun toinen maailmansota oli päättynyt. Isänikin syntyi Kuusamossa, Kuusamon Paanajärvellä. Hänen kotinsa jäi luovutetulle alueelle. Vaikka rakas kotipaikka jäi rajan taakse, isänmaa ja kotimaa säilyivät. Tuosta taustasta ja lähtökohdista hiljalleen muovautui allekirjoittaneen näkemys isänmaata ja kotimaata kohtaan. Sota ja sen kokemukset olivat lähellä, mutta niillä ei pientä kasvavaa poikaa rasitettu. Mutta pienikin aistii vanhempien ihmisten pelot ja uhat. Kun lapsi kasvaa ja aikuistuu, hän huomaa, että vuosien saatossa hiljaisen kokemuksen kautta sisään on kasvanut kunnioitus edellisiä sukupolvia kohtaan ja palava arvostus isänmaata kohtaan. Se ei ollutkaan itsestään selvyys, että kotimaani Suomi on itsenäinen ja vapaa.

Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa. Katkeransävyiset ja suoraan yksilöihin kohdistuvat hyökkäykset ja osin täysin epäasialliset valitukset leimaavat aikaa, jota Some- maailma tehokkaasti ruokkii. Vaikeuksia ja parannettavaa Suomessa löytyy. Narinan ja sormella osoittamisen sijasta tarvitsemme lisää yhteishenkeä. Ensinnäkin annetaan arvo monille olemassa oleville hyville asioille ja toiseksi luodaan tulevaisuutta yhä enemmän yhdessä. Siihen vapaa ja demokraattinen kotimaamme Suomi antaa hyvät eväät, toisin kuin sodan tai diktatuurin alla olevissa valtioissa ympäri maapalloa tapahtuu.

Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy on oivallisesti todennut osapuilleen näin,

”Ei pidä kysyä mitä isänmaa voi tehdä meidän hyväksemme, vaan pohtia mitä me voisimme tehdä isänmaamme hyväksi”. Kennedyn lauseissa on suuri viisaus. Se on hyvä ohjenuora myös meille suomalaisille, kun viemme eteenpäin yhteistä isänmaatamme, kotimaatamme. Kotimaani on minulle arvokas ja tärkeä, niin tärkeä, että taitoni eivät riitä sitä sanoin kertomaan.

Hyvää itsenäisyyspäivää.

 

Erkki Paloniemi

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>