Tuula Salminen ja Laura Kilpi ovat tehneet Lempäälän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2014–2016.
Lempäälä on lapselle hyvä paikka kasvaa. Kunnan asukkaat ovat terveitä, koulutustaso on verrattain korkea ja ongelmien ennaltaehkäisyyn panostetaan hyvissä ajoin. Kunnan peruspalvelut – etenkin päivähoito, neuvola, koulu ja perhetyö – ovat tällä hetkellä hyvin turvattuja.
Lempääläläiset lapset ja nuoret voivat siis kaiken kaikkiaan hyvin. Tiedot selviävät Lempäälän tuoreesta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2014–2016. Kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelman 28. toukokuuta.
Myös kouluterveyskysely kertoo, että Lempäälässä nuorten hyvinvointi on kohentunut viime vuosina.
Lasten ja nuorten hyvinvointi kulkee käsi kädessä kuntalaisten hyvinvoinnin kanssa. Tammikuussa 2014 julkaistussa valtakunnallisessa asukastyytyväisyyskyselyssä Lempäälä sijoittui koko maan kunnista viidenneksi.
Ikäjakauma tuo lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiselle omat haasteensa. Lähes neljäsosa kuntalaisista on alle 14-vuotiaita, ja lapsiperheitä kunnan väestöstä on piirua vaille 50 prosenttia. Pystytäänkö kasvavaan palveluntarpeeseen vastaamaan? Yritystä ainakaan ei puutu. Kouluja laajennetaan ja päiväkoteja rakennetaan kovaa vauhtia, ja uusi sosiaali- ja terveysasema palvelee kuntalaista entistä paremmin.
Miten hyvinvointia parannetaan?
Lasten ja nuorten hyvinvointi halutaan turvata Lempäälässä jatkossakin. Miten se tehdään? Tähän kysymykseen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pyrkii vastaamaan. Suunnitelmassa määritellään konkreettisia kehittämistoimia ja keskitytään ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen tukemiseen.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekijät, lastensuojelun sosiaalityöntekijä Laura Kilpi ja suunnittelija, hyvinvointikoordinaattori Tuula Salminen kertovat, että tärkeätä on vahvistaa lasten ja perheiden tasapainoista arkea.
– Tätä suunnitelmaa varten kerätyt kokemukset peruspalvelujen työntekijöiltä osoittavat, että he ovat vanhempien kanssa samaa mieltä siitä, että lapsi tarvitsee ympärilleen riittävästi turvallisia ja pysyviä aikuisia.
Lasten ja lapsiperheiden lähiverkostojen antama tuki on tässä kohtaa merkittävässä roolissa, toteavat Kilpi ja Salminen.
– Kunnan palvelut tuovat oman lisänsä, kuten esimerkiksi perhetyön ja päivähoidon yhteistyössä ylläpitämät perhetuvat. Kotona lastaan hoitavat vanhemmat kiittelevät niiden toimintaa, saman katon alla saa vanhempi juttuseuraa ja vertaistukea ja lapsi ikäistään leikkiseuraa.
Lempääläisten seurojen, yhdistysten ja seurakunnan järjestämä harrastustoiminta ja monipuolinen kulttuuritoiminta vahvistavat niin ikään lasten ja nuorten hyvinvointia. Nuorten tukemisen hyvinä esimerkkeinä ovat Ohjaamo ja Starttipaja.
Lapsiperhetiimeistä on saatu hyviä kokemuksia
Terveen itsetunnon rakentuminen ja mielenterveysongelmien ehkäiseminen on asetettu suunnitelmassa yhdeksi tavoitteeksi. Iso rooli on myös kiusaamisen kitkemisellä.
– Lempäälässä neuvoloiden yhteydessä toimineet lapsiperhetiimit ovat hyvä esimerkki siitä, miten varhaisessa vaiheessa annetulla moniammatillisella tuella on voitu helpottaa perheen hankalaksi kokemaa tilannetta ja löytää ratkaisun avaimia yhdessä, kertoo Tuula Salminen.
Hyvinvointia tukevan vanhemmuuden kampittajia ovat etenkin päihde- ja mielenterveysongelmat sekä riitaisat avioerot. Ylipäätään ongelmien kasautuminen heijastuu koko perheen elämään.
– Palvelukulttuurin on entisestään muututtava. Tämä tarkoittaa muun muassa yli hallintarajojen tapahtuvaa joustavaa auttamistyötä, kirjoitetaan hyvinvointisuunnitelmassa.
Suunnitelma löytyy kokonaisuudessaan kunnan nettisivuilta.
Lempäälässä lasten ja nuorten asioihin keskittyy koordinoiva työryhmä LANA. Sen yhtenä tehtävänä on yhteensovittaa ja kehittää lasten ja nuorten palveluita ja siten myös seurata ja arvioida lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista.
Viimeisimmät kommentit