Lempäälässä on juuri nyt, kun puhutaan aikuistasosta, kolme palloilujoukkuetta yli muiden. Lempäälän Kisan Mestis-tiimi, saman seuran lentopallon miesten 1-sarjajoukkue sekä Sääksjärven Loiskeen ykkösdivarin futsal-miehistö. Jokainen näistä siis pelaa maan toiseksi korkeinta sarjatasoa, mikä Lempäälän kokoisessa ja tapaisessa kunnassa ei ole lainkaan huono saavutus.
Vertailussa Tampereen naapurikuntiin Lempäälä pärjää tässäkin asiassa katsantokannasta riippuen joko hyvin tai loistavasti. Pirkkalassa on futsalissa Loiskeen tasoinen miehistö. Ylöjärven lentisnaiset pelaavat 1-sarjassa, Nokialla puolestaan jyrää koripallo divaritasolla sekä miehissä että naisissa. Kangasala nousee niin ikään naislentopallossa esiin, paikallinen LP Kangasala on pääsarjassa ja pärjännyt viime vuosina erinomaisesti napsien menestystä sarjassa sekä cupissa.
Jääkiekon ja lentopallon pääsarjasta ei Lempäälässä voida uneksia. Jääkiekossa vastaan tulevat sekä puitteet sekä talous, lentiksessä puolestaan Hakkarin liikuntahallin struktuuri riittää vaikka liigaan saakka, mutta Kisan pitäsi kymmenkertaistaa kassavirtansa pääsarjatasolle kurkottaakseen.
Futsalissa sen sijaan sauma liigatasolle Loiskeella on. Futsalkin toki on valtakunnan tasolla hurjassa nousunosteessa, mikä näkyy siinä, että pääsarjatasolla joukkueet harjoittelevat paljon ja joukkueiden budjetit huipulla hiponevat jo kuusinumeroisia lukemia.
Hakkari on lentopalloon erinomainen areena, reippaasti yli 500 silmäaria vetävine katsomoineen, mutta futsalissa katsomotiloja ei ole kuin niin sanotulla orrella, se tietysti osaltaan rajoittaa lipputulojen kertymistä.
Lempääläisistä urheilun kuluttajista on kirjoitettu vuosien aikana palstakilometreittäin sillä hengellä, että miksei väki liiku ja käy katsomassa paikallista sporttia. Tänä vuonna on pakko vaihtaa ääntä kellossa, varsinkin lentopalloväen yleisön runsaus Hakkarissa on iloisesti yllättänyt. Eikä Mestis-puolellakaan edelliskausista takapakkia ole tultu. Futsalissa Loiskeella on oma uskollinen tukisakkinsa, 30 – 40 henkeä, jotka käyvät kannustamassa oransseja tuulesta ja tuiskusta huolimatta.
Näin vuoden viimeiseinä hetkinä voi vilkaista kristallipalloon ja pohtia, miltä palloilupuoli näyttää tulevaisuudessa. Kaikki mainitut lajit varmasti ovat kiintotähtinä seuraavienkin vuosien ajan, mikäli maan talous ei täydellisesti pyllähdä ja vie toimintamahdollisuuksia vallan nollille.
Olisiko seuraava nousija naislentopallo? Eväitä siihen on, jo nyt LeKi-kasvatteja pelaa maan toiseksi korkeimmalla tasolla useita ja uutta lahjakasta verta on junioreista nousussa kaiken aikaa. Mihin saakka voi salibandy nousta? Nyt asema Lempäälän Toivoilla on viidenneksi korkein taso eli nelosdivari, mutta pitkä tähtäin voisi olla, että 2020-luvun koittaessa maan yksi suosikkilajeista kolkuttaisi Lempäälässä kakkosen tasoa.
Jalkapallolle mennyt kesä oli sysimusta, kun sekä Loiske että LeKi-futis putosivat. Junnuja kuitenkin on paljon, yhteenlaskettuna noin 600 nuppia, joten mahdollista pitkällä aikajänteellä on jalkapallonkin nousta muutamalla sarjaportaalla. Se vaatii varmasti uutta otetta treenaamiseen, edustustason yhteistyön huomattavaa tiivistymistä sekä myös talviajan puitteiden kohentumista vaikkapa niin, että Hakkariin saataisiin jollakin rahoitusidealla lämmitettävä tekonurmi, joka mahdollistaisi läpivuotisen treenimahdollisuuden.
Ultimatehan jo Suomen huipulla toki on. Sympaattinen laji varmasti saa tulevina vuosina lisää nostetta, murtautuu enemmän suuren yleisön tietoisuuteen ja saa sitä kautta ansaitsemaansa arvostusta yleisöltä ja sponsoreilta.
Mitä uusia pallolajeja Lempäälään syntyy? Tekeekö pesäpallo come backin? Nouseeko beach volley Hääkiven kenttien myötä kukoistukseen? Saako Lempäälän Toivot lacrossen uudelleen henkiin? Vai hehkutetaanko Lempäälässä 2020-luvun alussa LeKin varapuheenjohtaja Jorma Kunnaksen lanseeraaman idean eli hevospoolon nimiin?
Viimeisimmät kommentit