John Lennonin utopia

Kukapa ei toivoisi ikuista rauhaa ja onnea. Kun sitä ei ole saavutettu, haluamme löytää syntipukkeja. Lennonille ja uusateisteille syntipukkina on ollut uskonto. Osuiko Lennon oikeaan? Kolumnisti Piikki tuntuu hyväksyvän tämän tulkinnan kirjoituksessaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 1. elokuuta.

Myös kulttuurin ja historian tutkijat ovat tätä paljon pohtineet. Viime vuosina huomiota on saanut Steven Pinkerin tulkinta, jonka mukaan ihmiskunnan väkivallan ja sotien määrä on merkittävästi vähentynyt. Varhaiset heimot olivat hyvin väkivaltaisia eikä tilanne parantunut, kun valtioita alkoi syntyä. Väkivallan mittakaava vain alkoi suurentua. Heimoilla ja myöhemmin valtioilla oli varmasti omat uskomusjärjestelmänsä, sillä uskomukset kuuluvat ihmisenä olemiseen. Tärkein väkivallan syy on kuitenkin aina ollut halu valloittaa, hallita, anastaa ja omistaa jotakin toiselle kuuluvaa. Myös pelko ja kosto ovat saaneet paljon tuhoa aikaan.

Myös ”uskonsodat” ovat noudattaneet tätä samaa kaavaa. Kyse on ollut vallasta ja siihen liittyvistä eduista. Uskonnot ovat toki monin tavoin kietoutuneet valtaan, sillä niiden avulla on sotia ja väkivaltaa voitu oikeuttaa. Runsaan sadan vuoden aikana ideologiat ovat korvanneet uskonnot sotien ja väkivallan oikeuttajana. Tuho on ollut moninkertainen uskontoihin verraten. Ne ovat usein olleet väkivallan kannattajia toisin kuin uskonnot, jotka ovat pyrkineet hillitsemään ihmisen itsekkyyttä ja vallanhimoa. Poliittinen tarkoitus on pyhittänyt keinot. Helposti unohtuu se ikävä tosiasia, että viime vuosisata oli Leninin, Stalinin, Hitlerin, Maon ja Pol Potin aikaa. Ainakaan kyse ei ollut uskonnollisesta uskosta, vaan jostakin aivan muusta uskosta,  jossa käyteaineena oli ateismi.

Kyky tehdä elämästä ja maailmasta tulkintoja – siis uskomusjärjestelmät – tekevät ihmisestä ihmisen. Ilman niitä emme voi elää. Miten osaisimme valita hyvät uskomukset huonoista ja kenen ehdoilla se tehdään? Käy helposti niin, että haluamme pakottaa muut noudattamaan niitä uskomuksia, jotka ovat juuri minulle tärkeitä ja oikeita. Kyse ei tienkään ole vain uskomuksista, sillä niiden takana on myös aitoja etujen ristiriitoja. Uskomusten katoaminen ei poista näitä ristiriitoja.

On varauduttava siihen, että rauhalla on muitakin esteitä kuin uskonto. Usein ajatellaan, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä, mutta jokin ulkoinen asia estää hyvyyden puhkeamista. Se voi olla esimerkiksi yksityisomistus tai päinvastoin sen kieltäminen. Tätä hyvyyden ideaa ei voi koskaan saavuttaa, koska aina löytyy voimia ja rakenteita, joita voidaan syyttää ihmisten pahoista teoista. Me unelmoimme rauhasta ja hyvyydestä, ja koska sitä ei voida koskaan saavuttaa, tarvitsemme syntipukkeja. Uskonto käy sellaiseksi.

Pohdinta maailmasta ilman uskontoja on turhaa, jopa mieletöntä, sillä uskonnot ovat olleet keskeinen osa ihmisen elämää. Kulttuurista ei voida lohkaista pois jotakin siihen oleellisesti kuuluvaa. Voimme nimetä monia asioita, joita ei ehkä olisi pitänyt keksiä. Aseet tulevat ensimmäisenä mieleen. Niilläkin on kuitenkin hankittu ruokaa syötäväksi. Olisiko ollut parempi, jos valtioita ei olisi muodostunut? Kuitenkin valtiot ovat tuoneet järjestystä ihmisten elämään. Monasti olen miettinyt, olisiko ollut parempi, jos autoja ei olisi keksitty. Ne tuottavat saasteita, kuluttavat luonnonvaroja ja aiheuttavat paljon onnettomuuksia. Ne ovat kuitenkin osa tekniikan kehitystä, johon on liittynyt myös hyviä asioita.

Ihmiset näköjään uskovat aina johonkin, myös siihen, että maailma ilman uskontoja olisi parempi maailma. Voisiko jokainen uskoa omalla tavallaan ilman yhteisiä uskomuksia? Tuskinpa vain. Ihmiset eivät voi elää toisistaan riippumatonta, erillistä elämää. He muodostavat yhteisöjä ja yhteiskuntia, joille kehittyy omia elämänmuotoja uskomuksineen. Joskus nämä törmäävät pahasti yhteen.

Uskon, että olemme ainakin täällä Pohjoismaissa jotakin oppineet. Siedämme nyt paremmin erilaisuutta kuin koskaan aikaisemmin ja myös erilaisuuden taustalla ollut epäoikeudenmukaisuus on merkittävästi vähentynyt. Pohjoismaat ovat kehittyneet yhden suuren uskonnon, kristinuskon, vaikutuspiirissä. On vaikea kuvitella, että asiat olisivat vielä paremmin, jos kristinuskon vaikutuksia ei olisi ollut. Kristinuskon vaikutus näkyy syvällisesti myös poliittisissa ideologioissamme, joiden väliset ristiriidat ovat onneksi suuresti lieventyneet.

 

Markku Ojanen

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>