SOTE-soppa pöydällä vaalikauden päätteeksi

Jaakko Pitkänen kirjoitti Lempäälän-Vesilahden Sanomien vieraskynässä 11. maaliskuuta osuvasti analysoiden sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamista ja johtamisjärjestelmiä. Maan hallitus on yrittänyt saada asian kuntoon ennen uutta eduskuntaa ajamalla prosessia kuin käärmettä pyssyyn. SOTE-uudistustulos oli perustuslain vastainen, keskeneräinen, eikä ollut alueellisesti tasapuolinen.

Kuntauudistuksen moottorina oli SOTE, jonka kautta piti saada palvelut tehokkaiksi toiminnallisesti ja taloudellisesti. Prosessin ytimessä oli erikoissairaanhoidon saaminen toimimaan kooltaan erilaisissa kunnissa niin, että muutama paljon kustannuksia aiheuttava sairastapaus ei kaataisi kunnan taloutta. Ongelma on ollut keskeinen juuri pienissä kunnissa. Kainuussa on kokeiltu hyvin toiminutta maakuntamallia. Nyt näyttää siltä, että SOTE:ssa mennään takaisin sairaanhoitopiiri-, maakunta-, tai kuntayhtymäratkaisuun. Keskittämiselle jättisuuriin yksiköihin ei ole tilausta. Erikoissairaanhoidon tehokkuus voidaan saavuttaa jo 200 000–300 000 asukkaan määrällä. Hankintoja ja hallintoa pitäisi voida joustavasti keskittää suuremmalle alueelle jopa valtakunnallisesti tarpeen mukaan.

On selvää, että uudistuksia pitää tehdä. Johtamisprosessit eivät tämän hallituksen kautta ole onnistuneet. On unohdettu yhteistyö eri toimijoiden välillä. Taloudellisia seikkoja, tehokkuutta ja vaihtoehtojen kokeiluja ei ole riittävästi huomioitu. On tärkeää, että SOTE-sektorille saataisiin kullekin alueelle parhaiten ja tehokkaimmin soveltuva malli. Kuluneen neljän vuoden aikana on syntynyt monia tapoja hyödyntää yksityissektorin tehokkuutta ja kunnallista osaamista. Voidaan esim. muodostaa yhteisyrityksiä terveyspalveluiden tuottamiseen. Toiminnalliset ja taloudelliset tulokset ovat hyviä.

SOTE:n viimeinen rahoitusmalli oli tarkoitushakuinen. Näyttää vahvasti siltä, että mallin tarkoitus oli edelleen pakottaa jättikuntaliitoksiin. Pirkanmaalla Tampereen ympäristökunnat rahoittaisivat keskeisintä suurkuntaa. Tehokkaimmin terveyspalveluita tuottavat kunnat joutuisivat maksumiehiksi. Seurauksena asukkaille olisi kohtuuton tuloveron nosto. Tärkeämpää olisi, että hyvin terveyspalvelunsa järjestävistä kunnista otettaisiin mallia eikä rangaistaisi.

Monet terveydenhoidon ammattilaiset ovat olleet huolissaan työpaikoista. Olen todennut heille, että kai se on sama kenen tililtä palkka maksetaan. Työpaikathan eivät vähene ikärakenteen vanhenemisen myötä. Yksityisen sektorin tai yhteiskunnallisen yrityksen maksaessa palkkaa toimipiste useimmiten olisi sama, ja pitkäaikaiset hyviksi todetut käytännöt tulisivat säilymään antaen vapaammat kädet kehittää paikallista osaamista. Hoitosuhteet säilyisivät

Toivon, että SOTE-sektorin kehittämisen ja väkinäisen puurtamisen virheistä on opittu. Hapuiluun uhratuille miljoonille pitäisi saada katetta. Seuraavalla vaalikaudella yhteistyö ja herkällä korvalla kuuntelu ovat avainasemassa yhä paisuvalla terveydenhoidon alalla. Yhteiskunnan rahaa ei tulisi tuhlata jättimäisiin hankkeisiin ja organisaatioihin, vaan pitäisi pyrkiä joustavaan terveydenhuollon kokonaisratkaisuun. Siinä ennaltaehkäisevää työtä tulisi korostaa. Näin satsaukset koituvat parhaiten ihmisten hyväksi.

 

Matti Pirhonen

Pirkkala

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>