Mielipidekirjoitus vasemmiston talousideoista

Vasemmistoliiton ehdokas Huhtala on ehdottanut Lempäälän-Vesilahden Sanomien blogissaan ”Verotus on meidän yhteinen asia.” (julkaistu 27.3.2017) lukuisia keinoja saada lisää rahaa julkiselle koneelle. Perkaan näitä keinoja alla. Huomiona vielä se, että edellä mainitun ehdokkaan kaikki keinot ovat sellaisia, jotka eivät ole kunnan päätäntävallassa.

1. ”Suurituloisten palkoista on myös leikattava, siellä maksukykyä riittää.” Progressiivinen ansiotuloverotus ruoskaa jo nyt tehokkaasti keski- ja suurituloisia. Tulonsaajista yli 60 000 euroa vuodessa tienaavat (7,3% tulonsaajista) maksaa kaikista ansiotuloveroista 36,6 %. Vasemmisto on siis täysin valmis nostamaan aivovuotoa ulkomaille sekä ajamaan asiantuntijat ja suurituloiset ulkomaille tekemään työtä. Kuka haluaa tehdä töitä niin, että 50% tuloista menee suoraan valtion kassaan? Palkankorotukset jättävät pahimmassa tapauksessa vähemmän käteen, kun progressio nappaa osansa. En usko kurjistamiseen ja toimeliaisuudesta rankaisemiseen. Vertauksena, alimmat tuloluokat (19,3% tulonsaajista) kerryttävät ansiotulopotista noin 1,0% verran.

2. ”Yhteisövero palautettava vähintään 50%:iin.” Erinomainen idea, jos tahtoo sekä tuoda Suomeen pahemman konkurssiaallon kuin mitä 1990-luvun lama aiheutti että tappaa täydellisesti taloudellisen toimeliaisuuden. Kirjoittaja ehdottaa muutamaa muutakin muutosta, joista yksikään ei ole kunnan päätäntävallassa. Ideoista validi on kuitenkin esimerkiksi verotus vasta voittoa jaettaessa, kuten Virossa toimitaan – tällöin investointeihin ynnä muuhun yhtiön sisäiseen kehitykseen jää rahaa enemmän. Suomessa yhteisövero on 20%, Islannissa 20%, Ruotsissa 22%, Tanskassa 22%. Suomessa 50% veroaste olisi omiaan viemään motivaation tuottavalta toiminnalta sekä kilpailukyvyltä. Jos Suomessa ei voi jatkossa sijoittamalla ja tukemalla yritystä tehdä voittoa, rahat siirtyvät muualle.

3. ”Kaikki tulot, pääoma, osinko ja palkkatulot, on laitettava yhteen, ja verotus progressiivisesti, eli maksukyvyn mukaan, jolloin pääomatuloistakin osa menisi kunnille.” En ymmärrä mitä kirjoittaja tällä tarkoittaa. Ansiotuloverotus, joka on tällä hetkellä progressiivinen, ei mene kunnille. Valtionverotuksen seurauksena jaetaan kunnille valtionosuuksia eli raha ei katoa mihinkään. Sen lisäksi, että pääoman verotus on nytkin progressiivista, puhutaan tässä niin erilaisista ja juridisesti eri tavalla käsiteltävistä tulonlähteistä, että ansiotuloon rinnastaminen tuhoaisi suomalaisen rahoitusmarkkinakoneiston ja sen kautta kansainvälisen kilpailukyvyn.

4. ”Pörssiosakekaupasta vähintään 0,5% vero.” Tässä tulee vähän toistoa, mutta jos halutaan siirtää kaikki sijoitukset pois Suomesta, tämä on loistava keino. Ehdotus on omiaan edistämään Suomeen tulevien investointien vähyyttä ja tukemaan suomalaisen työn kilpailukyvyttömyyttä. Osakekaupoilla säästäminen myös yksityistalouksissa kärsisi. On osoitettu, että nämä ns. transaktioverot vain vievät sijoitusmarkkinat muualle, missä transaktioveroa ei ole. Kummalle puolelle katua rakentaisit talosi, sellaiselle missä on verotusta vai sellaiselle, missä ei ole verotusta? Näin myös rahamarkkinat toimivat.

5. ”Keinottelijat (sijoittajat) eivät luo yhtään mitään, vaan siirtää vain kuin munaa taskusta toiseen, uskotellen, kun monta kertaa siirtää tulee kaksi munaa…” Tämä on oma suosikkini! Eli se, että sijoitetaan yritykseen, jotta tämä voi investoida ja kehittää toimiaan, palkata lisää henkilöstöä ja kasvaa on keinottelua. Onko samanlaista keinottelua niiden eläkeläisten toiminta, jotka ovat sijoittaneet rahastoihin ja aikaistaneet eläkesäästämistä jo kaukaa viisaina? Selvä pyy! Onkohan kirjoittajalla mitään käsitystä, miten sijoittaminen tai markkinat ylipäänsä toimivat?

6. ”Rikkaatkin käyttävät verovaroin ylläpidettyjä julkisia palveluja, joten heidän on myös maksettava niistä, verotuksen kautta.” Jepsis. Onneksi keski- ja suurituloiset eivät maksakaan kuin melkein koko kakun, josta sitten jaetaan muillekin. Looginen päättelyketju tästäkin kirjoituksesta puuttuu. Pitäisikö vähävaraisten maksaa myös julkisista palveluista enemmän, sillä he käyttävät niitä enemmän? Kannattaako kirjoittaja siis asiakasmaksujen korottamista? Voisiko rikkaiden progressio olla alhaisempi, jos kaikki rikkaat kävisivät yksityisellä puolella palvelujen perässä? Poliittisen vasemmiston on vaikea ymmärtää, että verotus on vain väline kustantaa hyvinvointiyhteiskunta. Työnteon ja yrittäjyyden hedelmistä osa jaetaan yhteiseen pottiin (syystäkin) verotuksella, sitä ei kiellä kukaan. Viime kädessä siis kaikki taloudellinen hyvinvointi rahoitetaan työnteolla ja yrittäjyydellä. Tavoitteena pitäisi olla siis työnteon ja yrittäjyyden tukeminen poliittisin keinoin, eikä välineen kiristäminen.

Tiivistelmä: Vasemmisto (ainakin ehdokas Huhtalaa seuraten) on sitä mieltä, että Suomesta on ok lamauttaa taloudellinen toimeliaisuus, rangaista ahkeruudesta ja siirtää kaikki taloudellinen elämä Suomen rajojen ja siten verotuksen ulkopuolelle. Minusta tämä on pähkähullua. Toisaalta, arvoistahan näissäkin vaaleissa keskustellaan. Omat arvoni ovat työnteon, yrittäjyyden sekä paremman Suomen puolella.

Totti Hämäläinen
sinivihreä Kokoomuksen kuntavaaliehdokas (61)

Itse kirjoitus: http://markkuhuhtala.lvs.fi/2017/03/27/verotus-on- meidan-yhteinen- asia/

Tulotilastot: http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html#tulonsaajat1)tuloluokittain2015

Tulotilastoja: https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Maksetut-tuloverot/

Yhteisöverokanta: https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/tilastot/yhteisovero_suomi_eu_ruotsi_tanska_kuva.pdf

Transaktioverosta: http://kauppakamari.fi/2015/04/15/kuka-maksaa- finanssitransaktioveron/,

http://liberalismi.net/wiki/Tobinin_vero

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?